Olen päättänyt antaa itselleni anteeksi virheeni ja hyväksyä itseni.

Rupesin lukemaan tuota "erityisen kauniit kertokaa virheenne" ketjua ja olen hyvin pettynyt itseeni.

Ulkonäköäni on aina kehuttu ja olen laittanut kauneudelleni liikaa painoarvoa, vaikka en todellakaan mikään superpinnallinen miss maailmannapa olekkaan. Silti, se mitä sisältäni löytyy, se empaattisuus ja älykkyys on monin kerroin arvokkaampaa kuin kauneuteni. Sitä minun pitäisi itsessäni eniten arvostaa.

Nyt lopetan itseni jatkuvan tarkkailun ja vikojen etsimisen, voiko oikeasti turhempaa ollakkaan? Keskityn rauhan löytämiseen elämässäni ja eläinten oikeuksien puolustamiseen, se on elämäni tarkoitus.

Antakaa vikanne anteeksi itsellenne ja keskittykää olennaiseen, elämiseen♡