Sektio vs. Alatiesynnytys

Paskaa provoa. Hakutoiminnolla sata aloitusta aiheesta. Etsi.

Ei muuta eroa, kuin toisessa kivut ennen synnytystä, toisessa synnytyksen jälkeen.

Itse jouduin synnyttämään sektiolla koska lapsivedenmenosta oli jo 30h ja vauva oli tulossa kasvot edellä jonka vuoksi juuttunut synnytyskanavaan. Toivoin todella että olisin jo saanut ponnistaa vauvan jo ulos, siinä vaiheessa ei edes pelota vaan toivoo että saisi ponnistaa. Mutta koska olin auki melkein 10cm ja vauva vasta puolivälissä niin sektiolla syntyi. Ei mielestäni kannata liikaa etukäteen miettiä. Hoitajat kyllä hoitavat osuutensa. Itse sain kivunlievitystä tilanteen mukaan ja olisin halunnut kokea normaalisynnytyksen.

Joo, sanon saman kuin niissä sadassa samanlaisessa aloituksessa. Vaikka alatiesynnytys on kauheeta, siitä selviää yleensä tosi nopeasti, eli siis toipuu, ehkä on vähän tikkejä alapäässä jotka vähän aikaa pikkusen kiristää, ja peräpukamia voi tulla vaikka tehtäis sektiokin...

Sektio taas operaationa menee tietysti nopeemmin, mut jo heti ekana katetrin laitto oli kivuliainta mitä olen koskaan kokenut, ja olin sentään synnyttänyt alakautta aikaisemminkin. Mulla tehtiin viilto pystyyn kun oli kiireellinen sektio, ja kun kaksosista toinen oli oudossa asennossa, niin kohtuun tehtiin ns. ankkuriviilto, eli yksi pystyyn ja toinen alas vaakaan. Sitten oli maha auki, monta kerrosta, ja se oli kursittu joten kuten kasaan, karsea näky. Niistä lääkkeistä toipuminen oli inhottavaa, sitten se kipu oli niin järkyttävää kun pakotettiin nousemaan ja menemään vessaan, tippa oli kädessä ja kusi meni pussiin, ja sitä käytiin tarkkailemassa, ne tikit mahassa märki ja niitä piti suihkutella, ja vaikka miten suihkutteli tuli kellertävää mönjää, ja alapäästä toki verta kuten normaalissa synnytyksessä, sitten ne tikinkohdat vielä tulehtui hyi helvetti. Ja se tikkien poisto yäk. Ja muuten sekin, että kun sektiosta oli mennyt muutama päivä, ilmestyi maha täyteen kauheita punaisia ruhjeita, olin varma että nyt siellä on paikat revenneet ja pahasti, mutta ei ne olikin vaan siitä kun siellä mahan sisällä oli kourittu niin paljon. Maitoa piti saada pumppaamalla tulemaan, sitten piti pitää kaalinlehtiä tissiliiveissä... ja sitten meni jatkuvasta särkylääkkeensyönnistä maha ruikulle, siellä vieraassa paikassa, ei kiva... Toipuminen kesti todella kauan. Ja sitten vuoden päästä alkoi mahassa kiinnikekivut, nehän sitten kestää loppuelämän... ei kivaa sekään.

Joten ikinä, koskaan, kuuna kullan valkeana en menisi sektioon vapaaehtoisesti. Laitanko vielä kuvan mahastani sektion jälkeen? Kukaan ei halua sitä nähdä...