Lue keskustelun säännöt.
Mä muserrun meidän arkeen
10.11.2021 |
Musta tuntuu että mä muserrun meidän arjen keskellä. Etenkin kaiken tavaran kanssa. Joka paikassa on lasten leluja ja vaatteita, käyttöön tulevia tai jo liian pieniä. Ja koko ajan niitä tuodaan jostain tuutista lisää, vaikka toivon että ei tuotaisi. Joulu on tulossa ja mietin jo valmiiksi mihin taas tungen kaikki ne kamat mitä lapset saa lahjaksi. Asunto on liian pieni, säilytystilaa ei ole riittävästi ja mä en enää vaan jaksa käyttää kaikkea aikaani tavaroiden järjestelyyn. Kaikki on koko ajan kaaosta ja en jotenkin jaksa tätä enää. Mutta en tiedä mistä aloittaa. 😭
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei isovanhemmat kuuntele vaikka kuinka pyytäisin että eivät tuo mitään. Tän vuoden aikana ollaan saatu kolme yö lamppua (kuulemma kivoja vaikka koristeina kun joka sängyn vieressä on jo yölamput), neljä ikea kassillista vaatteita joita joku mummun kaverin lapsenlapsi ei enää käytä, kassillinen kenkiä jotka sopivat ehkä esikoiselle kolmen vuoden päästä, päiväpeitto ja, nukenrattaita, leikkikeittiö, leikkityökalupöytä, rikkinäinen pyörä joka voidaan vaikka korjata, kamala määrä lehtiä, muovikrääsää, konvehtirasioita, vessapaperin hylsyjä, tyhjiä purkkeja, kahvikuppeja jne jne.
Osan oon vaan laittanut heti kiertoon, mutta jos en ota vastaan niin loukkaannutaan.
Ap
Kerää teidän asunnosta pari ikeakassillista romua ja vie ne heille. Toistaa sama niin kauan, että he alkavat ymmärtää, miltä ei-toivottu, tarpeeton tavara tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitat sillä, että lajittelet tavarat kolmeen kasaan.
Liian pienet
Sopivat
Liian isot
Liian pienistä hankkiudut eroon. Sopivista ja liian isoista säästät vain mieluisat.
Voit täysin surutta panna kaiken saamasi kiertoon, koska et ole pyytänyt noita tavaroita. Et ole velvollinen säilyttämään toisten roinia. Jos joku loukkaantuu siitä, että et säilytä saamaasi tavaraa, säilyttäköön tavarat itse, antamatta niitä sinulle.
Mun lapset on 19 ja 17 ja edelleen myyn pois sitä turhaa krääsää. Todellakin tunnistan ongelman.
Meillä ei isovanhemmat kuuntele vaikka kuinka pyytäisin että eivät tuo mitään. Tän vuoden aikana ollaan saatu kolme yö lamppua (kuulemma kivoja vaikka koristeina kun joka sängyn vieressä on jo yölamput), neljä ikea kassillista vaatteita joita joku mummun kaverin lapsenlapsi ei enää käytä, kassillinen kenkiä jotka sopivat ehkä esikoiselle kolmen vuoden päästä, päiväpeitto ja, nukenrattaita, leikkikeittiö, leikkityökalupöytä, rikkinäinen pyörä joka voidaan vaikka korjata, kamala määrä lehtiä, muovikrääsää, konvehtirasioita, vessapaperin hylsyjä, tyhjiä purkkeja, kahvikuppeja jne jne.
Osan oon vaan laittanut heti kiertoon, mutta jos en ota vastaan niin loukkaannutaan.
Ap