Tämä ihan uskomatonta. Äitini on tulossa setvimään minun asioitani, vaikka itsellään on asiat pahemmin päin peetä ja on ihan seinähullu
Siis en halua paljastua joten en kerro yksityiskohtia. Äidillä on kaikki elämän osa alueet rempallaan ja on saanut ihan kahelin maineen kylillä, kun on hölmöillyt ja sekoillut.
Nyt minulla on ihmissuhteet solmussa ja sain äsken puhelun äidiltä, että olen kuulemma sotkenut asiani totaallisesti ja hän on tulossa huomenna tänne auttamaan minua jaloilleen.
Puhui monikossa, että miten me alamma korjaamaan pahasti sotkemaani elämää.
Sanoin, etten halua häntä tänne, mutta vaihtoehtoja ei kuulemma ole. Miksi en saa sanottua äidille ei? Ei ymmärrä itse höllentää otetta.
Kommentit (12)
Ainahan toisten asioitten sotkeminen kivempaa on.
älä avaa ovea ja soita poliisi hätistelemään se pois jos ei lähde
Ei ole omena kauas puusta pudonnut ... :D
Ole iloinen että sentään välittää.
Niin? Juttele mukavia ja unohda koko asia. Älä ole kotona, jos ei tule sekunnilleen kuten on luvannur.
Avaajalle. Ei tuossa ole mitään uskomatonta. Äitisi toimii johdonmukaisesti aiempaan verrattuna sen perusteella, mitä kerroit hänestä.
Puhelut estoon ja häippäset päiväksi pois kotoa.
Ei varmaan kannattaisi kertoa omia asioita äidille. Pitäiskö etäisyyttä ottaa, kun äitisi on ilmeisesti estoton, jos on kahelin maine.
Ehkä hän ei halua sinun sössivän asioitaan samoin kuin itse sössinyt. Kuuntelisin.
Laitoin äsken viestiä, että ei tarvitse tulla niin vastasi junaliput on jo maksettu, että ei auta nyt estely.
Painoitti vielä, että MENOLIPPU.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu?
Moi!
Sinä olet mitä ilmeisimmin sama ihminen, joka kommentoi sanalla "äitihullu" aina huomatessaan keskustelun, jonka aiheena on tavalla tai toisella aikuisen lapsen äiti.
Tosiasia on se, että melko useinkin aikuisiksi kasvaneiden lasten ja heidän vanhempiensa välinen suhde voi sisältää erilaisia vaikeuksia ja ongelmia. Se on aihe, mistä yleisesti keskustellaan todella vähän verratessa asian yleisyyteen. Aihe on silti tärkeä ja koskettaa monia ja siksi siitä on hyvä keskustella enemmän.
Sinun henkilökohtainen suhtautumisesi aiheeseen on torjuva ja ivallinenkin, mikä on näkynyt ottaessasi osaa samaan tapaan useisiin äiti-aiheisiin keskusteluihin. Oletko miettinyt mistä suhtautumisesi johtuu? Saattaa olla niin, että aiheen negatiivisissa kommentoinneissasi projisoit omia tunteitasi tai kokemuksiasi keskusteluihin. Ehkä sinun on vaikea hyväksyä tai tunnistaa tunteita mitä aihe sinussa herättää.
Mitään uutta tai mielenkiintoista ivailevat kommenttisi eivät kuitenkaan keskusteluihin tuo. Sinun kannattaisikin ennen seuraavan äiti-aiheisen keskustelun avaamista pohtia, mikä aiheuttaa torjuvan reaktiosi. Voit varata erityisesti aikaa asian pohtimiselle ja niin tehdessäsi saatat saada uusia näkökulmia asiaan.
Aiheen omakohtainen pohtiminen voi olla raskastakin ja sitä ei tarvitse pelästyä, vaan kannattaa pitää mielessä, että on kyse omien tunteidesi solmukohtien avaamisesta, mikä auttaa sinua käsittelemään tunteitasi. Hyväksymällä tunteesi ahdistus ajan myötä vähenee. Tunteiden hyväksyminen ei tarkoita niiden riepoteltavaksi joutumista, vaan ennemminkin armollisuutta itseään kohtaan.
Armollisuus itseä ja muita kohtaan on suuri ja arvokas voimavara, mikä kannattelee ihmisiä niin hyvien päivien kuin vaikeuksienkin yli! Onnea matkaan!
Täytyyhän jonkun auttaa sinua jos et itse osaa! :)