Hiljainen hetki treffeillä

"Hiljaisuus istuu suomalaiseen kulttuuriin, ihan normaalia ja voi olla myös syvä ajatustauko." - Tästä tuli mieleeni se, että vaikka joskus minua ahdisti suomalainen vaitonaisuus, niin maailmalla olen oppinut tai huomannut kaipaavani sitä, ettei jatkuvasti tarvitse olla äänessä; voi vain olla mutta tieän, että monelle tulee vaivautunut ja tuskainen olo jo hetkellisestäkin hiljaisuudesta.  

Ihan normaali osa keskustelua. Etenkin siinä aiheessa, kun alkoholi alkaa rentouttaa, voi tulla sellainen fiilis, että istuu vain hetken ihan hiljaa nautiskellen hetkestä.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 15:02"]

Mites jos kyseessä onkin kaksi ujoa ja hiljaista?

[/quote]

Ne tekstaa treffien jälkeen, kuinka oli hyvät treffit :)

Ekoilla treffeillä noin hiljaiset hetket on varmaankin ihan normaali ilmiö, kun kummatkin on vähän jäässä. Mutta jos vielä neljännellä-viidennellä deittikerralla tulee sellaisia kiusallisia 'on ilmoja pidellyt'-tilanteita, niin kyllä ainakin mulle tulis mieleen että ei tämä taida tästä edetä.

Ei tarkoita, tai toki voi tarkoittaa mutta ei automaattisesti. Ujomman ja jännittäjän voi olla vaikea keksiä "täytejuttua" ja onhan siinä aina vähän jännitystä varmasti mukana. Mutta jos toinen on hiljaa koko ajan ja toinen joutuu ylläpitämään keskustelua toisen vastaillessa parilla sanalla, ei lähtökohta ole kovin houkutteleva.

Mä en ymmärrä mikä siinä hiljaisuudessa ihmisiä niin pelottaa. Jatkuva pälpättäminen, toisen päälle puhuminen ja kuuntelemattomuus ovat paljon pahempia. Tärkeämpää on keskinäinen vuoropuhelu, se että huomioi toisen keskustelussa. Puheliaampi voi myös avittaa toista keskustelun eteenpäinsaattamisessa, eikä jyrätä äänekkäämpänä.

Mites jos kyseessä onkin kaksi ujoa ja hiljaista?

Hiljaisuus istuu suomalaiseen kulttuuriin, ihan normaalia ja voi olla myös syvä ajatustauko.