Aion elää loppuelämäni yksin
Kenenkään ei tarvitse enää sietää minua eikä rujoa kroppaani.
Kommentit (17)
Minäkin aion elää yksin, mutta sillä erolla, etten aio sietää muita ja kroppani saa olla tällainen!
Älä sitten muutu samanlaiseksi kuin anoppini. Erosi nelikymppisenä, ei halunnut uutta miestä, nyt kuuskymppisenä itkee yksinäisyyttään ja kännissä lähettelee viestejä ja avautuu miten ex miehensä (mieheni isä) petti häntä joskus kolkyt vuotta sitten.
Lapset on jo tehty. Aamulla kun avaan puhelimen, katson mitä sijoituksilleni kuuluu. Se riittää minulle. Joskus saan kivoja viestejä kun osingot on maksettu. Voittaa 6-0 miesten tyhjänpäiväiset lemmenluritukset.
Mutta sellainenhan sietäisi kroppaasi, joka alkaisi kanssasi suhteeseen.
Kun ikää lähemmäs 60 v ja tuli ero, niin juna meni jo.
Tääsää on yksin eletty pidempään.Ei oma valintani!Mutta siltä näytää on loppu eläni elämän muoto. Ikää kun on elämä mutoinkin kapenee.Nuoret aikuiset jossain teillä joku!Huono valinta elää yksin loppu elämä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta sellainenhan sietäisi kroppaasi, joka alkaisi kanssasi suhteeseen.
Ei takuulla siedä. Siitä on kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sellainenhan sietäisi kroppaasi, joka alkaisi kanssasi suhteeseen.
Ei takuulla siedä. Siitä on kokemusta.
No mikä erityinen päätös se sitten on elää yksin, jos kukaan ei edes alkaisi kanssasi suhteeseen?
Olen elellyt jo yksin 15 vuotta, en enää osaisi kenenkään kanssa asuakkaan kun olen tottunut olemaan yksin kämpässäni. Tapailla voisin kyllä jotain miestä.
Minä myös elän varmasti loppu elämäni yksin... En ole koskaan ollut parisuhteessa edes.
En ole hyvännäköinen vaan karvainen,roteva ja muotitiedoton mies joten parisuhde tuskin on mahdollinen kohdallani.
Intovertti luonne vielä eli en rieku baareissa.
Pitäis oikeasti alkaa enemmän seuraamaan muotia ja pitäis kans alkaa laittamaa naamaa ihmisen näköseksi.
ForeverAlone.
M30
Sama mutta en omasta tahdostani. En vaan kelpaa kenellekkään. T: Ikisinkku nainen 32 v
Sama, yksin elän koska en aio enää koskaan sietää kenenkään muun sontaa, huonoa käytöstä, pomputtelua, kyttäämistä yms. Saan nukkua rauhassa, tehdä mitä haluan, ei tarvitse kävellä varpaillaan joka asiassa ja pyydellä lupaa mihinkään. Ihana vapaus!
Muuten hyvä aloitus mutta tuo itsesääli pistää näkemään punaista.
Yksin minäkin aion elää ja olen elänyt jo pitkään, mutta en itseäni säälivänä ja mollaavana marttyyrina.
Elän yksin koska tämä on ainoa tapa jolla tunnen oloni hyväksi ja ihan onnelliseksikin. Onnihan nyt kuitenkaan koskaan ei ole stabiiili olotila normaalijärkisellä ihmisellä.
-sinkkunainen-
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä aloitus mutta tuo itsesääli pistää näkemään punaista.
Yksin minäkin aion elää ja olen elänyt jo pitkään, mutta en itseäni säälivänä ja mollaavana marttyyrina.
Elän yksin koska tämä on ainoa tapa jolla tunnen oloni hyväksi ja ihan onnelliseksikin. Onnihan nyt kuitenkaan koskaan ei ole stabiiili olotila normaalijärkisellä ihmisellä.
-sinkkunainen-
Niinpä. Kamalaa itsesääliä ja itsevihaa. En ihmettele ettei kukaan tuollaista jaksakaan.
Jos ihminen ei pysty itsestään tykkäämään niin turha odottaa että kukaan muukaan pystyy.
Ottaa päähän tuo surkea uikutus ja ruikutus.
Sama, miesten ilkeys pelottaa.