Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ikäkriisi(kö?)

Vierailija
20.01.2015 |

Tuntuu älyttömältä sillä olen vasta 25! Mutta kyllä, ikäkriisiltä vaikuttaisi.

En tiedä onko sillä asian kanssa jotain tekemistä, että aloitin syksyllä opinnot yliopistossa ja opiskelukaverit ovat suurin osa ainakin viisi vuotta nuorempia. Ei sitä ole tässä tajunnutkaan miten itse on viidessä vuodessa muuttunut, en mielestäni yhtään sovi joukkoon. Saakin miettimään, että kuka oikein olen, olenko kuin nuo nuoremmat vai jo aikuisempi. Itse olen huomannut, että enää jaksa niin esimerkiksi juhlia, enkä hihitellä kaikelle mahdolliselle. Nämä muut taas ovat niin iloisia, huolettomia, ajatuksiltaan ehkä vähän mustavalkoisia. Saa miettimään, missä ihmeen vaiheessa mulle tämä muutos tapahtui.. Ja elämääni olen siis ollut ihan tyytyväinen, siksi tämä yhtäkkinen kriiseily yllättikin.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
20.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoi! Kuin minun suustani, mutta olen vastaavasti graduvaiheessa jo ja jonkinlaisessa kriisissä siitä, että opinnot loppuu kohta ja ahdistaa saanko töitä... mutta... ne vasta lukionsa päättäneet ovat ihan toiselta planeetalta vaikka ei ole kauhean montaa vuotta ikäeroa. Jostain syystä se vain on niin! Ottavat ensimmäisiä haparoivia askeleitaan aikuisena kun taas itse on jo tovin asunut poissa kotoa ja oppinut selviytymään itsekseen. Mites maisteriopiskelijat? Jospa sieltä löytyisi juttuseuraa?

Vierailija
2/4 |
20.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla koko nuoruus oli ikäkriisiä, mutta nyt kolmikymppisenä annan itselleni luvan tuntea itseni nuoreksi. Mutta nuorissakin on erilaisia ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
20.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 02:00"]

Hoi! Kuin minun suustani, mutta olen vastaavasti graduvaiheessa jo ja jonkinlaisessa kriisissä siitä, että opinnot loppuu kohta ja ahdistaa saanko töitä... mutta... ne vasta lukionsa päättäneet ovat ihan toiselta planeetalta vaikka ei ole kauhean montaa vuotta ikäeroa. Jostain syystä se vain on niin! Ottavat ensimmäisiä haparoivia askeleitaan aikuisena kun taas itse on jo tovin asunut poissa kotoa ja oppinut selviytymään itsekseen. Mites maisteriopiskelijat? Jospa sieltä löytyisi juttuseuraa?

[/quote]

Haparoiva on aika kuvaava. Moni vasta muuttanut pois kotoaan ja töissä ensimmäisissä työpaikoissaan opintojen ohella (ensimmäisellä tarkoitan, että jotain muuta kuin kesätyötä). Itselläni takana jo viitisen vuotta työelämää ja omillaan asumista.

Maisteriopiskelijoissa olisi kyllä potentiaalista väkeä, mutta harmittavan harvoin heihin missää törmää. Oikeastaan odotan jo sitä, kun ensi lukuvuonna kaikki haalii itselleen eri sivuaineita ja porukka vähän hajaantuu, josko sitten saisi vähän vanhempaa seuraa. :) -AP

Vierailija
4/4 |
20.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi kuusi