Lue keskustelun säännöt.
YAMK-taustalla tohtoriksi
01.11.2021 |
Törmäsin tällaiseen kuvioon kaverin FB-päivityksen kautta. Mies, joka on ensin opiskellut ammatillisen tutkinnon AMK:ssa, on myöhemmin päivittänyt osaamistaan ja suorittanut YAMK-tutkinnon. Tältä pohjalta sitten lähtenyt jatko-opiskelemaan. Suorittanut ensin kyseisessä tiedekunnassa jotkut syventävät opinnot ja sitten väitöskirja siihen perään. Väitöstilaisuus oli hiljattain.
Minä en tiennyt, että tällainen on edes mahdollista. Olen jotenkin aina kuvitellut, että AMK-tutkinnosta voi jatkaa yliopiston puolelle maisteriohjelmaan (ja sitä kautta eteenpäin, jos intoa riittää). Tai jos jatkaa YAMK-tutkintoon, niin se olisi sitten päätepiste. Ihan uusi juttu minulle, että siitä voi jatkaa väitöksellä tohtoriksi! Oletteko muut törmänneet tällaiseen tai tiesittekö, että näinkin voi tehdä?
Kommentit (18)
Eräs oma tuttava on kanssa tätä kaavailemassa. Mielestäni pohjalla pitäisi olla akateemiset opinnot että voi jatkaa tohtoriksi mutta ilmeisesti nykyään amiksestakin voi. Taso kaikessa tipautettu kovin alas…,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis ei kai sitä väitöskirjaa hyväksytä, jos sen laatu ei riitä. Hyvä, että tuokin reitti onnistuu, jos joku tajuaa akateemisen osaamisensa vasta myöhemmin elämässä, mikä ei ole ollenkaan tavatonta!
No näköjään ei ole edes uusi juttu, Vauva-palstalla tätä on puitu jo vuonna 2014. Itse törmäsin tällaiseen nyt ensimmäistä kertaa, ja siksi hämmästelin.
Ap
YAMK tutkinnosta voi jatkaa yliopistopuolella tohtoriin jos arvosana on tarpeeksi korkea (4/5).
Milloinkohan AMKiin tulee oma tohtoriohjelma :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tohtoriohjelman pohjavaatimuksena ole tiedekorkeakoulututkinto, noin voi toimia.
Ei mitenkään suositeltava väylä. Edes YAMK-tutkielmat eivät ole kovinkaan kaksisia, siitä on pitkä matka väikkäriin.
Toisaalta myöskään gradut eivät usein ole kovinkaan kaksisia, ja siitäkin on vuosien työ väikkäriin.
Joo, koulutuksen taso tippunut jo peruskoulussa haittamaa hanmuu ton vuoksi vuosia sitten, nykyään peruskoulun ysillä käydään näiden hitaampien kanssa tokaluokan juttuja läpi ja muut tylsistyy.
Sama yliopistojen kanssa - nykyään laskettu rimaa ja kaikki ammattikoululaiset ja opistokouluksen (amk tai yamk) voivat hankkia tohtorintutkinnon.
Saattaa olla, että lääketieteen tohtoriksi ei ihan vielä voi ponkaista ohituskaistaa amiksesta, mutta varmaan lähivuosina meillä on lähihoitajakouluksen saaneita terveyskeskuslääkäreitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tohtoriohjelman pohjavaatimuksena ole tiedekorkeakoulututkinto, noin voi toimia.
Ei mitenkään suositeltava väylä. Edes YAMK-tutkielmat eivät ole kovinkaan kaksisia, siitä on pitkä matka väikkäriin.
Toisaalta myöskään gradut eivät usein ole kovinkaan kaksisia, ja siitäkin on vuosien työ väikkäriin.
Höpö höpö. Ne väikkärit ei usein ole mistään kotoisin. Jokainen joka saa gradunsa kasaan pystyy tekemään väikkärin, jos jaksaa vaan lukea ja kirjoittaa. Jonkun biisin sanoituksistakin on väännetty väikkäreitä, ja ties mistä piereskelystä. Ihan pellehommahan se on. Olen ollut väitöstilaisuuksissa kuuntelemassa monenlaisia väikkäreitä eikä se todellakaan ole mitään rakettitiedettä.
Eipä nuo yliopiston kandiohjelmien taso ole sellainen, ettei fiksu ihminen voisi sitä helposti kiriä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yamk riitä, vaan pitää täydentää opintoja maisteritasoisiksi ja sitten voi päästä tohtoriohjelmaan, kuten tuttusi oli päivittänytkin.
Hattua nostan! On tehnyt kovan työn! Itse väkerrän hiki hatussa täyden työviikon keskellä maisterivaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa kuka tahansa voi hakea yliopiston tohtoriohjelmaan. Pitää vaan pystyä osoittamaan asiakirjoin, että omaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, että voi hakea.
Yleensä nuo riittävät tiedot ja valmiudet sisältävät kielitaidon (voidaan osoittaa kielitodistuksella) sekä tiedot alasta, jotka ovat samalla tasolla kuin ylemmässä korkeakoulutu- tai ammattkikorkeakoulututkinnossa.
Se on sitten eri asia pääseekö tohtorikouluun, koska hakuprosessisa arvioidaan muitankin seikkoja, mm. väitöskirjan aihe, opiskelijan motivaatio sekä onko väikkärin suorittaminen realistisesti mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tohtoriohjelman pohjavaatimuksena ole tiedekorkeakoulututkinto, noin voi toimia.
Ei mitenkään suositeltava väylä. Edes YAMK-tutkielmat eivät ole kovinkaan kaksisia, siitä on pitkä matka väikkäriin.
Toisaalta myöskään gradut eivät usein ole kovinkaan kaksisia, ja siitäkin on vuosien työ väikkäriin.
Höpö höpö. Ne väikkärit ei usein ole mistään kotoisin. Jokainen joka saa gradunsa kasaan pystyy tekemään väikkärin, jos jaksaa vaan lukea ja kirjoittaa. Jonkun biisin sanoituksistakin on väännetty väikkäreitä, ja ties mistä piereskelystä. Ihan pellehommahan se on. Olen ollut väitöstilaisuuksissa kuuntelemassa monenlaisia väikkäreitä eikä se todellakaan ole mitään rakettitiedettä.
Väitöskirjakin on opinnäyte. Sen vain pitää olla sen verran korkeatasoinen, että on itsenäinen tieteellinen julkaisu. Aika monet väikkärit ovat nykyään ns. nippuväikkäreitä, joissa on puolentusinaa tieteellistä artikkelia - itse kirjoitettua, tietenkin - ja niiden esipuhe. Silloin on aika monta kertaa jo mennyt vertaisarvioinnista läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tohtoriohjelman pohjavaatimuksena ole tiedekorkeakoulututkinto, noin voi toimia.
Ei mitenkään suositeltava väylä. Edes YAMK-tutkielmat eivät ole kovinkaan kaksisia, siitä on pitkä matka väikkäriin.
Toisaalta myöskään gradut eivät usein ole kovinkaan kaksisia, ja siitäkin on vuosien työ väikkäriin.
Höpö höpö. Ne väikkärit ei usein ole mistään kotoisin. Jokainen joka saa gradunsa kasaan pystyy tekemään väikkärin, jos jaksaa vaan lukea ja kirjoittaa. Jonkun biisin sanoituksistakin on väännetty väikkäreitä, ja ties mistä piereskelystä. Ihan pellehommahan se on. Olen ollut väitöstilaisuuksissa kuuntelemassa monenlaisia väikkäreitä eikä se todellakaan ole mitään rakettitiedettä.
Väitöskirjakin on opinnäyte. Sen vain pitää olla sen verran korkeatasoinen, että on itsenäinen tieteellinen julkaisu. Aika monet väikkärit ovat nykyään ns. nippuväikkäreitä, joissa on puolentusinaa tieteellistä artikkelia - itse kirjoitettua, tietenkin - ja niiden esipuhe. Silloin on aika monta kertaa jo mennyt vertaisarvioinnista läpi.
Tarkennan kommenttiasi. Väitöskirjan voi tehdä kahdella eri tavalla. Toinen on perinteinen monografia (yhtenäinen teksti yhdestä aiheesta), mutta nykyään tehdään myös artikkeliväitöskirjoja.
Artikkelivätiöskirja koostuu siis useasta aikaisemmin tieteellisessä vertaisarvioidussa julkaisussa julkaistusta artikkelista.
Se, kumpaa kannattaa käyttää, riippuu useasta seikasta. Ensinnäkin aihe voi olla sellainen, ettei siitä helposti saa irrotettua erillisiä artikkeleja. Jos taas vaikkapa aihe on sellainen, jossa on eri osia tai tapaustutkimuksia, silloin se voi soveltua artikkeliväikkäriksi.
Artikkelimuotoisen väitöskirjan ongelma on se, että väitöskirja ei voi valmistua ennen kuin artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi, joten pitäisi olla ala ja aihepiiri, josta varmuudella saa julkaistua sopivassa aikataulussa vaaditut artikkelit. Niin, ja nehän pitää myös saada läpi vertaisarvioinnistakin.
Mutta jos artikkeliväitöskirjan saa tehtyä, siinä on se etu että on jo julkaissut tutkija heti valmistuessaan, kun monografian tehnyt tyyppi vasta rupeaa etsimään julkaisijaa koko väitöskirjalleen tai kenties rustamaan ensimmäisiä artikkeliehdotuksiaan (ellei ole ehtinyt väitöstutkija-aikanaan).
Vierailija kirjoitti:
Joo, koulutuksen taso tippunut jo peruskoulussa haittamaa hanmuu ton vuoksi vuosia sitten, nykyään peruskoulun ysillä käydään näiden hitaampien kanssa tokaluokan juttuja läpi ja muut tylsistyy.
Sama yliopistojen kanssa - nykyään laskettu rimaa ja kaikki ammattikoululaiset ja opistokouluksen (amk tai yamk) voivat hankkia tohtorintutkinnon.
Saattaa olla, että lääketieteen tohtoriksi ei ihan vielä voi ponkaista ohituskaistaa amiksesta, mutta varmaan lähivuosina meillä on lähihoitajakouluksen saaneita terveyskeskuslääkäreitäkin.
Asia on päinvastoin. Olen itse opiskellut yliopistossa usealla vuosikymmennellä ja minusta vaatimukset ja taso ovat vain kasvaneet.
Lisäksi ajattelussasi on virhe. Yliopisto ei jaottele ihmisiä sen mukaan onko jollakin ammattikoulutausta, amk-tausta vai ei. Siellä tärkein asia on se osaamisen taso ja motivaatio.
Teknisistä syistä on toki helpompaa hakea yliopistoon tietynlaisilla tutkintopapereilla (joissa tutkinnon sisältö tiedetään suoraan sopivaksi), mutta kyllä voi hakea muullakin tavalla, kunhan pystyy osoittamaan että omaa ne vaaditut tiedot ja taidot.
Esim. Kandi- ja maisteriohjelmiin Avoimen väylän kautta hakevalla (HY) hakijalla ei kuitenkaan tarvitse olla ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa - riittää että on ne vaaditut opinnot suoritettu vaikkapa siellä Avoimessa yliopistossa.
Mun tuttu on väitellyt tohtori, mutta ei ole ylioppilas, joten kaikki on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Hattua nostan! On tehnyt kovan työn! Itse väkerrän hiki hatussa täyden työviikon keskellä maisterivaiheessa.
Minäkin nostan hattua! Tämä on tullut hiljalleen työuran ohessa ja aihekin liittyi hänen työhönsä. Tie ylioppilaasta tohtoriksi tätä reittiä pitkin on kestänyt 32 vuotta. Mutta todellakin nostan hattua kaikille, jotka väitöskirjan jaksavat tehdä.
Ap
Jos ei tohtoriohjelman pohjavaatimuksena ole tiedekorkeakoulututkinto, noin voi toimia.
Ei mitenkään suositeltava väylä. Edes YAMK-tutkielmat eivät ole kovinkaan kaksisia, siitä on pitkä matka väikkäriin.