Neiti ja herra omaan lapseen viittaavan terminä

Samanlaista mukahauskaa kuin se, kun Kai Lehtinen sanoo vaimostaan "nainen joka asuu meillä".

En kutsu, mutta miestä kutsun herraksi silloin, kun olen kiukkuinen. On ilmeisesti herkistynyt sanalle niin paljon, että pyysi, ettei lentoemäntä kutsu häntä herraksi, kun tulee tunne, että nyt on tullut mokattua. 

Minäkin odotan vastauksia. Kuulostaa molemmat niin tökeröltä. Ihan kuin prinssit ja prinsessat.

Emäntä ja isäntä yhtä kamalat.

Tätä tekee hämmästyttävän moni. Aivan naurettavan kuuloista.

Tuttavani puhuu lapsistaan somessa soturina ja soturiprinsessana.

Let that sink in.

Yleensä siksi että (pieni) lapsi käyttäytyy kuin snobi. Tavallisesti sanon akat tai ukot, jos nyt jotain "hassua" on pakko sanoa.

Tämä on jotenkin jäänyt tapa lapsuudesta. Muistan kun pappani sanoi mummoani mummeliksi silloin kun mummo teki jotain outoa. Tyyliin voi sinua, mummeli tai kuules nyt mummeli. Mummokin sanoi vastaavissa tilanteissa pappaa papparaiseksi. Ja meitä lastenlapsia molemmat sanoivat ukoiksi ja akoiksi. Hellittelynimistä siis kyse.

Miksi en?

He ovat meidän perheen nuoria herroja ja neitejä. Minä ja mies olemme herra ja rouva.