Miksi jotkut on niin pitkävihaisia?

Itse suutun tosi helposti aivan mitättömistä, mutta sen vastapainoksi olen pitkävihainen.

Mä en suutu paljo mistään, mut sit kun suutun ni käytännössä oot ilmaa, mua ei enää kiinnosta yhtään, tai ehkä suutu mut on loukattu siten ja yleensä kauan että ehkä enemmän pettynyt siihen miten myrkyllisiä ihmisiä on kuulunut tahtomattaan omaan elämään

Minä en yleensä suutu, suuttumuksen eteen saa todella tehdä pitkäjänteisesti määrätietoista työtä. Kun sitten suutun, leppymisaika lasketaan vuosikymmenissä, ei vuosissa. Onneksi en ole suuttunut montaa kertaa elämässäni.

Olen pitkävihainen vain silloin, jos ei ole sovitettu tehtyä vääryyttä ja pyydetty anteeksi.

En esitä, että kaikki on hyvin, jos ei ole hyvin.

Anteeksiantajia on helppo höynäyttää toistuvasti

Kun joku omalla käytöksellään saa mut suuttumaan, se ei lopu ehkä koskaan, riippuu aivan täysin siitä toisesta kuinka hän on valmis korjaamaan tilanteen. Jos ei ole valmis korjaamaan mitenkään, niin sitten se on lopullista. Aikuisen ihmisen tulee osata ajatella oma-aloitteisesti ennen sanoja ja ennen tekoja, ja jos ei osaa niin tulee osata korjata tilanne virheen satuttua ja oppia siitä. Jos minusta onnistuu saamaan vihamiehen, niin kuvastin kertoo syyllisen.

Ihmiset on erilaisia.