Anoppi suuttui, kun emme tee lasta vielä

Olemme olleet miehen kanssa yksissä viitisen vuotta, joista vuoden naimisissa. Anoppi toivoo kovasti jo lapsenlasta. On vinkkaillut jo useamman vuoden, että lapsi saisi tulla. Olemme miehen kanssa vasta ns. "nousemassa jaloillemme" opiskeluiden jälkeen. Molemmilla on toki työpaikka, mutta nuorena säästetty pesämuna meni opintoihin. Lainaa meillä ei onneksi ole, mutta ei hirveästi ylimääräistäkään. Toisin sanoen, emme pystyisi tässä taloudellisessa tilanteessamme elättämään useampaa ihmistä kuin toisemme. 

Anoppi tämän kuultuaan suuttui ja sanoi, että on sitä ennenkin lapsia hankittu vaikka ollaan köyhiä oltu. Ja valtio auttaa ja onhan lapsilisät ja mitä kaikkea. Ei suostunut uskomaan, että haluamme ihan oikeasti nousta tästä "vastavalmistuneen" palkkakuopasta ja säästää sellaisen pesämunan, että meidän ei tarvitsisi huolehtia rahojen riittämisestä. Anopille ei tuntunut menevän mitenkään perille tämä. Lapsi pitäisi tehdä nyt ja heti, rahasta ja työstä viis.

Omat vanhempani kannustavat vakavaraisuuteen ja pysyvään työpaikkaan ennen lasten hankintaa, joten miehen äidin reaktio on todellakin ollut minulle järkyttävä.