Lue keskustelun säännöt.
Huoli ystävästä...
21.10.2021 |
Ystäväni sairastui vakavasti kesällä, sydänvika. Selvisi säikähdyksellä, mutta silti pelkään hänen puolestaan. Tausta rankka, päihteitä runsaasti... Käyttö jatkunut tämänkin jälkeen, vaikkakin vähentänyt huomattavasti. On itsekin huolissaan, mutta tuntuu ettei motivaatio riitä elämäntapamuutokseen. Olen yrittänyt kannustaa parempaan suuntaan. Olen tekemisissä perheensä kanssa ja heidän kanssaan olemme puhuneet tästä myös. Kaikki huolissaan, kukaan ei oikein tiedä mitä enää tehdä koska kyseessä on aikuinen ihminen. En halua haudata ystävääni mutta pelkään, että jos itselleni ei jotain yhtäkkiä satu, se on edessä ennemmin tai myöhemmin. 😔 Viimeksi kun puhuin hänen kanssaan, hän kertoi kuinka on todella masentunut ja elämä tuntuu ankealta. Ymmärrän, että on varmasti vaikeaa yrittää pistää koko elämä uusiksi; iso osa kavereistaan ovat näitä vanhoja päihteidenkäyttäjiä ja ihan alkuun kaveripiiri pitäisi uusia. On varmasti vaikeaa yrittää olla selvänä, kun muut ympärillä eivät sitä ole. Huoli on suuri ja turhauttaa, kun en oikein voi tehdä mitään...
Kommentit (6)
Ikä ei käynyt ilmi mutta opiskelun aloittaminen tai miks ei työnkin aloittaminen jossain muulla paikkakunnalla toisi ainakin uuden kaveripiirin. Tai sitten rakastuminen kunnolliseen ihmiseen. Tsemppiä yritykseen, olet hyvä ystävä❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri oli siis antanut hänelle tarkat ohjeet siitä, miten jatkossa tulisi elää, jotta hän välttyisi mahdollisilta komplikaatioilta ja riskeiltä. Lääkitys on tarkka ja sen kanssa ei saisi nauttia runsaita määriä alkoholia, vaan ystäväni silti toimii aivan ohjeiden vastaisesti. Onko tässä oikeasti mitään muuta vaihtoehtoa kuin katsoa ystävän hiljaa tappavan itsensä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit huolehtia vain itsestäsi. Ystävääsi ei auta millään tavalla se, että murehit hänen tilannettaan.
Voitko tehdä jotain - mitä voit tehdä? Et mitään.
Päihderiippuvaisen ympärillä muiden aika ja aivokapasiteetti vaan tuhlautuu ja elämänlaatu laskee. Ei kannata.
Olen yrittänyt tätä kertoa itselleni, mutta todella herkkänä ja empaattisena ihmisenä minun on todella vaikeaa antaa vain olla ja hyväksyä, että en voi tehdä mitään. Lisäksi ystäväni tukeutuu minuun paljon; hän soittelee minulle ja kun käy kylässä, avautuu paljon tilanteestaan ja ahdingostaan. En oikein tiedä mitä sanoisin siinä kohtaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ikä ei käynyt ilmi mutta opiskelun aloittaminen tai miks ei työnkin aloittaminen jossain muulla paikkakunnalla toisi ainakin uuden kaveripiirin. Tai sitten rakastuminen kunnolliseen ihmiseen. Tsemppiä yritykseen, olet hyvä ystävä❤️
Kiitos. ❤️ Ystäväni on 40v. Hän on kyllä puhunut siitä, että olisi kiva löytää joku erityinen ihminen elämään, mutta yritykset tuntuvat aina epäonnistuvan. Hän on herkkä ja herttainen ihminen, joskin myös todella temperamenttinen. Ehkä myös hänen taustansa saattavat säikäyttää herkemmät pois. Hänellä on vakava mt-häiriö joka rajoittaa elämää, joten en tiedä miten todennäköistä olisi että hänestä enää tulisi työkykyinen. Kuntoutuksessa on käynyt, mutta sekin on nyt ainakin toistaiseksi tauolla, koska toipuu tuosta vakavasta operaatiosta. Ap
Et voi oikein muuta kuin seurata sivusta. Apua pitää haluta, jotta sitä voidaan antaa.
Yritä kovettaa itsesi ja hyväksyä se että kaverisi voi kuolla milloin hyvänsä. Helpompi jatkaa omaa elämää kun hyväksyy faktat.
Voit huolehtia vain itsestäsi. Ystävääsi ei auta millään tavalla se, että murehit hänen tilannettaan.
Voitko tehdä jotain - mitä voit tehdä? Et mitään.
Päihderiippuvaisen ympärillä muiden aika ja aivokapasiteetti vaan tuhlautuu ja elämänlaatu laskee. Ei kannata.