Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä

Näissä persoonallisuushäiriöissä tuntuu olevan ongelmana (ainakin omalla kohdalla), että liian heppoisin perustein annetaan tämä diagnoosi. Itse olin nuori, traumatisoitunut ja epävakaassa elämäntilanteessa, joten käyttäydyin kuin epävakaasta ph:sta kärsivä, mutta en sitä oikeasti ollut. Nyt on saanut sitten hetkisen tapella, että oikea diagnoosi löydettäisiin.

Ymmärtääkseni moni epävakaaksi diagnosoitu kärsii CPTSD:stä, mutta se tunnistetaan huonosti/sitä ei tunnisteta koska ilmeisesti sitä ei löydy Suomessa käytettävästä ICD 10:stä

Vierailija kirjoitti:

Näissä persoonallisuushäiriöissä tuntuu olevan ongelmana (ainakin omalla kohdalla), että liian heppoisin perustein annetaan tämä diagnoosi. Itse olin nuori, traumatisoitunut ja epävakaassa elämäntilanteessa, joten käyttäydyin kuin epävakaasta ph:sta kärsivä, mutta en sitä oikeasti ollut. Nyt on saanut sitten hetkisen tapella, että oikea diagnoosi löydettäisiin.

Ymmärtääkseni moni epävakaaksi diagnosoitu kärsii CPTSD:stä, mutta se tunnistetaan huonosti/sitä ei tunnisteta koska ilmeisesti sitä ei löydy Suomessa käytettävästä ICD 10:stä

Äläkä vaan kerro itsekään että mikä se on.

Olisi muuten mielenkiintoista nähdä samanlaisia artikkeleita narsismista. Epävakaa tuntuu olevan mediaseksikkäin clusterB-häiriö

Epävakaa henkilö voi sille päälle sattuessaan raivostua ja pahoinpidellä sinut ihan yllättäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä persoonallisuushäiriöissä tuntuu olevan ongelmana (ainakin omalla kohdalla), että liian heppoisin perustein annetaan tämä diagnoosi. Itse olin nuori, traumatisoitunut ja epävakaassa elämäntilanteessa, joten käyttäydyin kuin epävakaasta ph:sta kärsivä, mutta en sitä oikeasti ollut. Nyt on saanut sitten hetkisen tapella, että oikea diagnoosi löydettäisiin.

Ymmärtääkseni moni epävakaaksi diagnosoitu kärsii CPTSD:stä, mutta se tunnistetaan huonosti/sitä ei tunnisteta koska ilmeisesti sitä ei löydy Suomessa käytettävästä ICD 10:stä

Äläkä vaan kerro itsekään että mikä se on.

En ymmärrä? CPTSD:kö? Se on pitkäaikaisen traumatisoitumisen johdosta syntyvä monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö.

Joo, mullakin on sukulainen, jolla ei koskaan ole ollut mitään ongelmia ihmissuhteissaan, vaikka onkin "lievin oirein" epävakaa persoonallisuushäiriö. Meistä muista se ihminen on ihan järkyttävä ja umpihullu. Välttelemme kaikki häntä sen mitä ehdimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä persoonallisuushäiriöissä tuntuu olevan ongelmana (ainakin omalla kohdalla), että liian heppoisin perustein annetaan tämä diagnoosi. Itse olin nuori, traumatisoitunut ja epävakaassa elämäntilanteessa, joten käyttäydyin kuin epävakaasta ph:sta kärsivä, mutta en sitä oikeasti ollut. Nyt on saanut sitten hetkisen tapella, että oikea diagnoosi löydettäisiin.

Ymmärtääkseni moni epävakaaksi diagnosoitu kärsii CPTSD:stä, mutta se tunnistetaan huonosti/sitä ei tunnisteta koska ilmeisesti sitä ei löydy Suomessa käytettävästä ICD 10:stä

Äläkä vaan kerro itsekään että mikä se on.

En ymmärrä? CPTSD:kö? Se on pitkäaikaisen traumatisoitumisen johdosta syntyvä monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö.

Kiitos. En katsos ollut koskaan kuullutkaan.

Epävakaasta kärsivät ovat yksilöitä kuten muutkin. Jostain syystä lähipiiriini on eksynyt heitä 4, joista sukulaisia 2. Kaikilla siis ihan diagnoosit.

1 näistä on aivan ihana ihminen, joka selvästi kärsii eniten itse tilastaan. Huomaavainen ja kiltti ihminen, mutta selvästi sisäinen tyhjyys, syyllisyys, huono itsetunto ja hylkäämisen pelko painavat. On tehnyt impulsiivisia asioita, mutta sellaisia joista kärsii eniten itse.

Nämä kolme muuta sitten... Yhtä hoidon piiriin hakeutuminen ja terapia on selvästi auttanut niin, että elämä on tasaisempaa, joskin on käynyt kylmäksi ja jatkuvasti varjelee "rajojaan", on käynyt jopa vähän ilkeäksi. Ymmärrän että asia on tärkeä oppia, mutta kun on opetellut "ei"n sanomista, on muuttunut epähienotunteiseksi ja itsekkääksi. Ja ei, en ole esittänyt mutään kohtuuttomia pyyntöjä tai hyväksikäyttänyt häntä aiemmin.

Yksi sekoilee menemään ja vaihtaa terapeutteja aina kun terapeutti yrittää saada vastuuseen touhuistaan. Kelan terapiat jo käytetty ajat sitten ja ruikuttaa tukea terapioihin mieheltään, isältään, sossusta... Aikuinen ihminen. Ei onnistu opiskelut tai työt, kaikki aina muiden syytä. Syyttelee narsisteiksi ja keksii muita diagnooseja kaikille jotka kehtaavat pienimmässäkään asiassa yrittää puhua järkeä tai ovat erimieltä.

Yksi katkaisee suhteita yhtäkkiä, valehtelee silmät suut täyteen mm. lapsensa isästä. Isä kuulemma hylkäsi lapsen, vaikka itse esti tapaamiset. Keksinyt muitakin tarinoita esim pahoinpitelyistä, jotka eivät paikalla olleiden mukaan olleet totta. Saattaa kertoa jotain, ja kun myöhemmin kysyy, että mites sen asian kanssa, ei kuulemma koskaan ole moista sanonut. Kertoo esim. välillä tarinoita kuinka hänen sisko teki sitä ja tätä eivätkä ole yhtään läheisiä, jos asia tulee toisella kertaa puheeksi, niin väittää että ei ole niin sanonut ja ovat aina olleet tosi läheisiä. Todella tuomitseva muita kohtaan vaikka omat asiat pöin peetä. Luottotiedot muka exän kusemat, ihan itse sotkenut kai nekin...

Näihin kahteen viimeiseen en ole itse enää yhteydessä, sain tarpeekseni. Toinen on valitettavasti läheistä sukua minulle, mikä tekee tilanteesta ikävän.

Vierailija kirjoitti:

Näissä persoonallisuushäiriöissä tuntuu olevan ongelmana (ainakin omalla kohdalla), että liian heppoisin perustein annetaan tämä diagnoosi. Itse olin nuori, traumatisoitunut ja epävakaassa elämäntilanteessa, joten käyttäydyin kuin epävakaasta ph:sta kärsivä, mutta en sitä oikeasti ollut. Nyt on saanut sitten hetkisen tapella, että oikea diagnoosi löydettäisiin.

Ymmärtääkseni moni epävakaaksi diagnosoitu kärsii CPTSD:stä, mutta se tunnistetaan huonosti/sitä ei tunnisteta koska ilmeisesti sitä ei löydy Suomessa käytettävästä ICD 10:stä

Sama kokemus: uskon, että minulla on C-PTSD ei diagnosoitu epävakaa. Minulla ei ole ikinä ollut hylkäämisen pelkoa (enempää kuin keskivertotyypillä), ei muuttuvaa käsitystä itsestä vaan suht stabiili käsitys kuka olen, ei ole ollut intensiivisiä ja kaoottisia ihmissuhteita (paitsi lapsuudenperhe oli). Sain epävakaan dg:n samalla sairaalahoitojaksolla, kun sain sähköhoitoa masennukseen. Kuka silloin olisi "oma itsensä"?

Vierailija kirjoitti:

Joo, mullakin on sukulainen, jolla ei koskaan ole ollut mitään ongelmia ihmissuhteissaan, vaikka onkin "lievin oirein" epävakaa persoonallisuushäiriö. Meistä muista se ihminen on ihan järkyttävä ja umpihullu. Välttelemme kaikki häntä sen mitä ehdimme.

Minulla taas on sukulainen, jolla on epävakaa persoonallisuus, mutta hän on kaikkien mielestä ihan normaali. Itsekin olen hullumpi kuin hän, vaikka minulla ei ole ollut mitään diagnooseja koskaan.

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Ei se dg irtoa kevyin perustein. Täytyy ko. henkilöiden kertoa todella intensiivisesti itsestään, kokemuksistaan, tuntemuksistaan, heillä voi olla jopa harhoja. Todellisuudentaju myös hämärtyy ajoittain. Vaatii todella paljon tuo dg. Ei se psykiatrian lääkäri tyhmä ole.

Tosi asia on, että epävakaat eivät kerro itsestään kaikkea kaikille. Heillä on salaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Ei se dg irtoa kevyin perustein. Täytyy ko. henkilöiden kertoa todella intensiivisesti itsestään, kokemuksistaan, tuntemuksistaan, heillä voi olla jopa harhoja. Todellisuudentaju myös hämärtyy ajoittain. Vaatii todella paljon tuo dg. Ei se psykiatrian lääkäri tyhmä ole.

Tosi asia on, että epävakaat eivät kerro itsestään kaikkea kaikille. Heillä on salaisuus.

Ei kukaan kerro kaikkea itsestään kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Epävakaa henkilö voi sille päälle sattuessaan raivostua ja pahoinpidellä sinut ihan yllättäen.

Enpä ole näin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Ei se dg irtoa kevyin perustein. Täytyy ko. henkilöiden kertoa todella intensiivisesti itsestään, kokemuksistaan, tuntemuksistaan, heillä voi olla jopa harhoja. Todellisuudentaju myös hämärtyy ajoittain. Vaatii todella paljon tuo dg. Ei se psykiatrian lääkäri tyhmä ole.

Tosi asia on, että epävakaat eivät kerro itsestään kaikkea kaikille. Heillä on salaisuus.

Eikä hämärry enkä näe harhojakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Ei se dg irtoa kevyin perustein. Täytyy ko. henkilöiden kertoa todella intensiivisesti itsestään, kokemuksistaan, tuntemuksistaan, heillä voi olla jopa harhoja. Todellisuudentaju myös hämärtyy ajoittain. Vaatii todella paljon tuo dg. Ei se psykiatrian lääkäri tyhmä ole.

Tosi asia on, että epävakaat eivät kerro itsestään kaikkea kaikille. Heillä on salaisuus.

Eikä hämärry enkä näe harhojakaan.

Miksi ajattelit, että kyse on sinusta?

Naisilla adhd sekoitetaan usein epävakauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani epävakaat (kaksi naista) ovat hyvin avoimia luonteeltaan ja sanovat ääneen kaikki sellaiset asiat, joita tavallinen ihminen yleensä vain ajattelee. Muuten he vaikuttavat oikeastaan aivan tavallisilta. Olen miettinyt, saako ihminen helpommin diagnoosin, jos erehtyy kertomaan rehellisesti ajatuksistaan psykiatrille.

Ei se dg irtoa kevyin perustein. Täytyy ko. henkilöiden kertoa todella intensiivisesti itsestään, kokemuksistaan, tuntemuksistaan, heillä voi olla jopa harhoja. Todellisuudentaju myös hämärtyy ajoittain. Vaatii todella paljon tuo dg. Ei se psykiatrian lääkäri tyhmä ole.

Tosi asia on, että epävakaat eivät kerro itsestään kaikkea kaikille. Heillä on salaisuus.

Ei kukaan kerro kaikkea itsestään kaikille.

Nythän vain heitin ajatuksia ko. pohtijalle siitä, kun hän miettii kriteerejä diagnoosille. Menikö tunteisiin?

Onko epävakaita enemmän naisissa kuin miehissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mullakin on sukulainen, jolla ei koskaan ole ollut mitään ongelmia ihmissuhteissaan, vaikka onkin "lievin oirein" epävakaa persoonallisuushäiriö. Meistä muista se ihminen on ihan järkyttävä ja umpihullu. Välttelemme kaikki häntä sen mitä ehdimme.

Minulla taas on sukulainen, jolla on epävakaa persoonallisuus, mutta hän on kaikkien mielestä ihan normaali. Itsekin olen hullumpi kuin hän, vaikka minulla ei ole ollut mitään diagnooseja koskaan.

Sukulaisella taitaa olla lääkitys, sulla ei.