vanhusten hoito vs.vammaiset

vasta koulussa keskusteltiin kuinka vanhusten hoito on jäljessä tässä asiassa verraten vammaispuoleen. niin hoidon kun viriketoiminnan ja kuntoutuksen suhteen. olisiko niin että vammais puolella omaiset ovat omalla tavallaan saaneet asioita parempaan suuntasn. ottaneet kärkkäämmin kantaa ja saaneet ääntään kuuluviin

Luulisi vanhuksilla yhtä lailla olevan omaisia vaatimassa. En käsitä tätä paradoksia. Ap

Ongelma on osittain siinä että vanhustenhoidossa ei edelleenkään ole henkilökuntaa tarpeeksi. Retki vaatisi ylimääräistä henkilökuntaa, kun osan pitäisi jäädä laitokseen ja osan lähteä retkelle mukaan. 

Juuri tätä olen itse ihmetellyt jo pitkään.
Nuorille vammaisille.tulee vaikka ympärivuorokautinen hoito kotiin. Vanhus kärrätään laitokseen makaamaan ilman virikkeitä, jos on samassa kunnossa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 21:17"]

Vanhuksilla on jo elämää elettynä ja heillä on ollut mahdollisuus käydä itsenäisesti konserteissa, harrastaa jne. Monilla nuorilla vammaisilla on vielä elämä edessä ja toive päästä kokemaan samoja asioita kuin muutkin, esimerkiksi se konsertti.

Tietenkin vanhuksetkin nauttisivat runsaammasta viriketoiminnasta, mutta mielummin suon niukat  resurssit vammaisille, jotta hekin pääsisivät mukaan elämään.

[/quote]suurin osa vanhuksista on myös maksanut koko ikänsä veroja, joten jotain pitäisi saada vastineeksi.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 21:07"]Ongelma on osittain siinä että vanhustenhoidossa ei edelleenkään ole henkilökuntaa tarpeeksi. Retki vaatisi ylimääräistä henkilökuntaa, kun osan pitäisi jäädä laitokseen ja osan lähteä retkelle mukaan. 
[/quote]

miten kunnalla kuitenkin on varaa vammaisille hankkia hoitajia? Nyt puhun tilanteesta jota olen saman kunnan sisällä seurannut. Vanha omaiseni menisi varmasti konserttisaliin yhtä mieluusti kuin äkyllisesti jälkeenjäänyt toinen sukulaiseni.

Näin juuri on. Vammaisia hoidetaan paljon paremmin.

Vanhuksilla on jo elämää elettynä ja heillä on ollut mahdollisuus käydä itsenäisesti konserteissa, harrastaa jne. Monilla nuorilla vammaisilla on vielä elämä edessä ja toive päästä kokemaan samoja asioita kuin muutkin, esimerkiksi se konsertti.

Tietenkin vanhuksetkin nauttisivat runsaammasta viriketoiminnasta, mutta mielummin suon niukat  resurssit vammaisille, jotta hekin pääsisivät mukaan elämään.

Nyky yhteiskunnassa ajatellaan että kun on ikää jo se 80 vuotta niin ei enää jaksa. Monet toki ovat oikeasti viriilejä ja tarvitsisivat jotain virikkeitä. Eräskin vanhus valitteli minulle kun Helsingin Kaupunki nipisti ilmaisten taksikyytien määrää, nyt pääsee vain muutaman kerran kuukaudessa kaupoille, muutoin on oman onnen nojassa asunnossaan. Uskomatonta. Niin pieni eläke kun on vaikka töitä tehnyt, mutta palvelutalossa hoito maksaa saakelisti.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 21:07"]Ongelma on osittain siinä että vanhustenhoidossa ei edelleenkään ole henkilökuntaa tarpeeksi. Retki vaatisi ylimääräistä henkilökuntaa, kun osan pitäisi jäädä laitokseen ja osan lähteä retkelle mukaan.  [/quote] miten kunnalla kuitenkin on varaa vammaisille hankkia hoitajia? Nyt puhun tilanteesta jota olen saman kunnan sisällä seurannut. Vanha omaiseni menisi varmasti konserttisaliin yhtä mieluusti kuin äkyllisesti jälkeenjäänyt toinen sukulaiseni.

[/quote]

No kun ei vain ole. Ja vanhustenhoitajista on myös pulaa, se on raskasta työtä johon nuoret lähihoitajat ei halua. Alan maine on mennyttä.

Komppaan kasia. Useilla vanhuksilla on myös ainakin teoriassa ollut mahdollisuus hankkia lapsia, jotka voivat vierailla heidän luonaan jne.

Vammaisia on aika paljon vähemmän kuin vanhuksia ja näin ollen heidän hoitoonsa menee vähemmän rahaa kuin vanhusten. Kaikista meistä ei tule vammaisia ja vain pieni osa ihmisistä syntyy vammaiseksi, mutta aika monesta meistä tulee vanhuksia.

Toki olisi hienoa, jos vanhustenkin elämä olisi parempaa. Kun omat vanhempamme ovat vanhuksia, eiköhän pistetä omaisyhdistyksiä pystyyn ja järjestetä viriketoimintaa! =)

Olen miettinyt samaa erityisesti nyt juuri joulun tullessa. Olen töissä "kehitysvammalaitoksessa" kuten työpaikkaani tavataan mediassa nimittää. Meillä on osastollamme (ja tiedän muillakin olevan) viikoittain jonkinlaisia retkiä ja illanviettoja, toki kaikki asukkaat eivät osallistu jokaiseen mutta kuitenkin. Uimassa käymme kahdesti viikossa saunavuoron yhteydessä, allas on keskuksemme oma. Ulkoilemme asiakkaiden kanssa päivittäin, joskus kahdestikin päivässä. Osa on täysin autettavia ja osa lähes omatoimisia.

Vanhuksien kohdalla kuulee aina vain kiireestä ja resurssipulasta. Mutta näistä pahamaineisista laitoksista nyt pitää kaikkien kehitysvammaisten päästä äkkiä pois. En tarkoita etteikö jossain voisi olla asukkaillemme vielä parempi paikka, mutta välillä käy mielessä voisiko pahimmat epäkohdat korjata ensin ja kajota sitten vasta näihin joilla on jo kaikki aika ok.

Kunnat eivät halua maksaa sen enempää mitä on pakko.. Laitetaan kolehti kiertämään että saadaan makkarat juhannukseksi, hoitaja hakee kaupasta omalla ajalla.. Sama juttu jouluna pipareiden kanssa...

Resurssipulahan se. Siinä on monta tekijää. Vertailen nyt siltä pohjalta, että isäni asuu palvelutalossa, jossa naapurina vammaisten talo. Mm. yöpäivystys on vammaisten puolella. Vanhusten hoidossa on yleensä vähemmän väkeä, vammaiset voivat olla nuoria ja vikkeliä, joten heidän kanssaan tarvitaan enemmän väkeä. Toisaalta, osa vammaisista liikkuu ripeästi itse, joten hyvätasoisten vammaisten kanssa on helpompaa kun heikosti liikkuvien vanhusten. Mutta palvelutaloissa on valtavasti eroja. Isäni palvelutalossa on porukkaa, joka on henkisesti hyvätasoista, mutta moni on huono liikkumaan. Heillä sen sijaan, että lähtisivät konserttiin, konsertti tulee paikan päälle.

Toisaalta, kyse on myös siitä, että vammaisten huoltajat ovat usein heidän vanhempiaan ja vanhemmat osaavat lapsilleen vaatiakin ja osallistuvat ehkä jollain tasolla itsekin. Mutta vanhuksilla ei ole vanhempia, vaan nuorempia sukulaisia, joita ei kiinnosta muu kuin papan perintö. Mitään vaivaa he eivät vanhuksen eteen ole, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, valmiita tekemään. Meillä veljeni on isäni kohdalla poikkeus, hän siksi, kun asuu samalla paikkakunnalla ja me toiset aina kun on mahdollista, mutta matkaa on paljon enemmän. Hän kuljettaa isää itse, mutta ei isän kaltaisia jaksaisi yksinään kovin monta, koska häntä pitää auttaa liikkumisessa koko ajan. Vammaiset saavat myös rahaa viriketoimintaan erilaisten vammaisjärjestöjen kautta, ja näissä järjestöissä juuri heidän lähiomaisensa, tai osa heistä, toimivat. 

Täytyy myös muistaa (mitenkään yleistämättä) että vanhukset ovat usein haluttomampia/sairaampia/väsyneempiä kuin vammaiset henkilöt. Kyllä me työpaikallani yritämme mummoille aina keksiä vaikka mitä kivaa, harvoin kuitenkan halukkaita osallistujia on enempää kuin kourallinen.. sääli sinänsä.

Vammaispalvelulaki ja vanhuspalvelulaki eivät takaa näille ryhmille tasaarvoista kohtelua. 

Esim. hoitajaresurssit ovat ihan eri maailmasta.

Mun opiskelujen ajalta yksi konkreettinen esimerkki. Vanhukselle vaihdetaan vaippa 1-2 kertaa päivässä, hyvällä säkällä kolmesti jos kastelee paljon. (Jos on katetri ja vatsa toimii harvoin niin voidaan vaihtaa vain aamuisin. Puhdasta vaippaa ei illalla vaihdeta) Lisäksi silloin kun on tullut kakkaa.

Kehitysvammaisille vaihdetaan vaippaa jopa 7 kertaa päivässä. Aina kun vaippa on vähänkin kastunut.

Ero on ainakin minun näkemissäni paikoissa samaa luokkaa kaikessa hoidossa. Hoitajia on enemmän vammaisilla, vammaiset pääsee joka päivä työtoimintaan jne jne. 

Opiskelijana valitsin vammaistyön osaamisalan. Yhtenä kriteerinä se, että vammaisen saa hoitaa rauhassa hyvin. Ei tarvitse hosua ja hoppuilla.

Vammaistyössä myös hukataan resursseja. Kun vammaiset lähtevät päivätoimintaan, niin asumispalveluyksikköön jää tyhjä talo täyteen hoitajia.

Jos lainsäädäntö olisi erilainen, voisi siellä vammaisten asumispalvelussa asua myös vanhuksia. Samalla henkilöstöresurssilla pystyttäisiin tarjoamaan vammaisten lisäksi hyvä hoito ja huolenpito useammalle vanhukselle.

Kehitysvammalaki on paljon kattavampi ja runsaampi, kuin vammaislaki, johon esimerkiksi saattaa kuulua cp-tetraplegia potilaita. Oikeudet ja palvelut vammaisten välillä ovat todella erilaiset riippuen kumpaan ryhmään kuuluu.

Yksinäinen vanhus on pelannut korttinsa väärin elämässään.

Kehitysvammainen ei ole edes saanut kortteja joilla pelata.

Kyllä useimmat vanhukset todellakin kaipaavat virikkeitä ja juttuseuraa. Ihminen ei lakkaa kaipaamasta toisten läsnä olevaa läheisyyttä. Siis juurikin juttelua, jos muuta ei jaksa.

Ei voi sanoa, että yksinäinen vanhus on pelannut korttinsa väärin. Aina vaan ei ole ketään puolenpitäjää.