Sodan jälkeen lapsia syntyi valtavasti, vaikka ajan olivat ankeat monessakin suhteessa

Sodan jälkeen lapsia syntyi valtavasti, vaikka ajan olivat ankeat monessakin suhteessa, asuntopula kirkuva, köyhyyttä riitti sekä melkoinen osa miehistä mullan alla. Syntyvyydelle oli tietysti erilaisia syitä, myös ehkäisyn saatavuuden heikkous ja sodan aiheuttama katko normaalielämään.

Olennaista oli kuitenkin tietynlainen optimismi ja luottamus tulevaisuuteen sekä nykyisen yli-individualistisen ajattelun ja elämäntavan puuttuminen. Lisäksi kaikilla oli enemmän tai vähemmän yhtä ankeaa, joten vertailu muihin oli turhaa.

Taloudellisilla porkkanoilla voidaan saada aikaan jotain syntyvyyden eteen, mutta päätökset asiasta syntyvät itse kunkin päässä, eikä niitä ole aina helppoa ennustaa, kuten tämä ilmeisesti yllättävä koronabuumi osoittaa.

Ei lapsen hankkiminen ole ollut koskaan mikään taloudellisesti kannattava toimi, ei ainakaan sen jälkeen, kun heitä ei enää ole tarvittu työvoimaksi pelloille ja - silloin lyhyen - vanhuuden turvaksi.

Asiaan liittyy sekin, että ihmiset elävät nyt aivan olennaisesti vanhemmiksi kuin vain muutama vuosikymmen sitten, kiitos lääketieteen edistymisen sekä osittain terveellisempien elintapojen. Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmiä luotaessa 1930-1960-luvuilla voitiin olettaa eläkkeellä oloajan kestävän ehkä 10 vuotta ja merkittävän osan ihmisiä kuolevan jo ennen eläkeikää. Nyt on kasvava joukko, joka on ollut eläkkeellä kolmanneksen elämästään. Toki eläkkeetkin menevät talouden kiertokulkuun nekin.