Lapsen ulkonäköä kehutaan - miten pitäisi vastata?
Tuli mieleen aloittaa keskustelu aiheesta ja kysyä teidän mielipiteitänne... Eli tuttavani/kaverini, miten sen nyt ottaa, oli meillä vierailulla muutama viikko sitten. Hän kehui tytärtäni kauniiksi ja vastasin siihen jotain "niin hän on" tyylistä sen kummempia asiaa miettimättä. No, tänään kuulin toiselta kaveriltani, että tämä kaveri oli sanonut minun olevan täysi p*ska narsisti kun kehun omaa lastani ja kuulemma itsenikin ulkonäköä siinä samalla... Mitä minun sitten olisi pitänyt vastata? Ei välttämättä mitään, mutta se kommentti tosiaan tuli ilman asian tarkempaa ajattelemista. Kaiken lisäksi tytär on paljon enemmän isänsä näköinen kuin minun ja olen varma, että lähestulkoon kaikki äidit pitävät omia lapsiaan suloisina ja upeina.
Miten reagoitte, jos ja kun teidän lastanne kehutaan? Jätättekö vastaamatta, hymähdättekö, mitä sanotte? Asia jäi todella vaivaamaan, sillä en ole ennen osannut kuvitella, että joku voi käsittää asian tuolla tavalla.
Kommentit (15)
voi herranjumala. onko tällä ystävälläsi lapsia? sanon aina omien lasten kohdalla eikö olekin tmv. ja jos joku ottaa sen tolla tavalla niin ei kannata välittää. narsisti luonteenpiirteenä ei liity tuohon millään tavalla.
En ymmärrä. Ehkä sun olisi pitänyt vastata että eipäs ole, siis ihan kamalan ruma kuten minäkin.
Olisin vastannut samoin, kuin sinä Ap.
Meillä oli vähän vastaava tilanne, kun rakennettiin omakotitalo. Talo tehtiin pitkästä tavarasta todella kovalla työllä. Talosta tuli meille mieluinen ja usein sitä ovat muutkin kehuneet. Itse pitäisi kuitenkin aina vähätellä kotiaan tai pidetään vähän ylpistyneenä. Kait se on tämä suomalainen vaatimattomuus.
Ota kaikki kunnia itsellesi. Sano selvästi että kauneusgeenit tulevat sinulta, eikä puolisoltasi.
Minä sanon tuossa tilanteessa aina lapselle "sanopa kiitos". Jos lapsi ei ole paikalla niin jätän kommentoimatta.
Mä vastaan aina et "Eiks ookki? Eihän näin kauniista ihmisestä voi tulla kuin kauniita lapsia"
olen miettinyt aivan samaa asiaa! ylipäätään kaikkien asioiden kohdalla aletaan kivittämään, jos VÄHÄNKIN kehuu omaansa ja usein sekään ei ole kehumista. päinvastoin on aivan sama juttu, eli jos sanoisi että ei se nyt niin kaunis ole, niin sitäkin aletaan ihmetellä. äitini kertoi vastaavan jutun eli hän on maalannut taulun ja laittanut sen olohuoneensa seinälle. joku hänen tuttavistaan kehui taulua ja äitini oli tokaissut 'minunkin mielestäni maalaus onnistui hyvin' ja siitäkin oli laitettu 'huhu' liikkeelle tuttavapiirissä. ensinnäkin miksi äitini olisi laittanut taulun seinälleen, jos hän pitäisi sitä epäonnistuneena ? eikä tuo ollut mielestäni kovinkaan ylpeilevästi sanottu. miksi kaiken pitää nykyään olla niin ristiriitaista ?
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 15:23"]
Mä vastaan aina et "Eiks ookki? Eihän näin kauniista ihmisestä voi tulla kuin kauniita lapsia"
[/quote]
Sama täällä :D Sanon aina sarkasmilla ja nyt kun aloin miettiä niin kuinkakohan moni on tämän takia haukkunut minuakin yhteisille tutuille... :D No ei paljon paina vaikka oliskin
Uskomaton "kaveri". Joku testikö tuo kehuminen oli, vai mikä?
Ei siihen kannata vastata mitään tai sinut leimataan oikeasti itserakkaaksi ylpeilijäksi. Näin se meillä Suomessa valitettavasti menee. Toisessa ääripäässä on ranskalainen ystävättäreni, joka sai juuri lapsen: Voi jestas sitä oman lapsen kehumisen määrää :-) Ei sillä että minua haittaisi tai häiritsisi, päin vastoin, ihanaa että edes jossain kulttuurissa omaakin saa ja pitää kehua!
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 15:22"]
Minä sanon tuossa tilanteessa aina lapselle "sanopa kiitos". Jos lapsi ei ole paikalla niin jätän kommentoimatta.
[/quote]
Mielestäni lasta ei pidä tähän sotkea. Toivon mukaan lapsi oli itse keskittynyt leikkeihinsä tms, eikä kuullut kehuja. En pidä hyvänä, että lapsen päähän jo istutetaan ajatuksia ulkonäön tärkeydestä. Itse olisin ainakin pitänyt hyvin kummallisena, jos minun olisi pitänyt kiittää tuossa tilanteessa. Kehut ja kiitokset tulkoot teoista, ei ulkonäöstä.
Listaisin tyypin nimen kohtaan "entiset kaverit".
Koittakaa jo äidit ymmärtää että ne teidän omat pikku kullannuppuset ei ole niin täydellisiä kuin kuvittelette. Kyllä, olen lapseton ja ottaa päähän kun kaverit ylistää lapsiaan maasta taivaisiin.
Suomessa kuuluu vähätellä kaikkea mahdollista. Jos joku kehuu kotiasi, autoasi, vaatettasi tai perheesi jäseniä, sinun ei ole soveliasta olla samaa mieltä. Pitää mumista vaivautuneena "Nooooo, se nyt on vaan seeeeemmonen...ei sen kummempi..."