Jos saisit tietää kesken raskauden, että lapsellasi on kehitysvamma yms.

kehitysvamma todetaan vasta lapsen kasvaessa, ei raskausvaiheessa. että se voi tulla vastaan vaikka sikiöseulonnoissa lapsi vaikuttaisi terveelltä.

Abortti

Abortoisin molemmat, voimavarani vammaiseen lapseen ovat totaalisen riittämättömät. Minulla on jo muita olemassa olevia lapsia.

Ootas, mietitään tätä yhteiskuntaa.
haukutasn, kartetaan, hakataan, potkitaan...
Eihän täälllä pärjää nekään joilla on kaikki muumit laaksossa ja keskinkertainen koulutus sekä tavallinen työ.

En tiedä. Vamman mahdollinen vaikeus vaikuttaa tietysti. Tosi vaikea valinta. Vaikeavammaisuuden kohdalla, siis todella vaikean kohdalla varmaan abortti. Veljeni oli synnynnäisesti sairas ja kuoli teininä. Kokemusta on siis hiukan.

Esikoinen mulla on kv. Neljäs lapsi olisi mulla ollut DS, mutta abortoitiin rv18. Abortointipäätöstä en miettinyt hetkeäkään enkä ole katunut mutta oli elämäni raskain kokemus.

Lapsellani epäiltiin suurella todennäköisyydellä Down syndroomaa. Niska tutkimusta ei voitu tehdä, koska raskauden tultua ilmi (kärsin lapsettomuudesta 8 ennen tätä raskautta) En suostunut tarkempiin lapsivesipunktioon, koska pelkäsin, että menee kesken sekä että se sattuu jne.

Tiesin vaihtehdot, ja sen että heti alusta lähtien en olisi pystynyt aborttiin. Lapsi ei pyydä syntyä tähän maailmaan, vaan me vanhemmat olemme hänet tänne toimillamme saattaneet, siksi meidän tehtävä on kantaa myös vastuu tekosistamme. Olin valmis vastaanottamaan vammaisen lapsen tähän maailmaan. Erityisultrassa näkyi, että mitään vakavaa lapsella ei ole, esim. sydämessä, aivoissa, luustossa, sisäelimissä jne. Mutta lääkäri sanoi, että jos on Down, niin ne muut lievemmät vammat eivät välttämättä näy vielä ultrassa, esim sydänongelmat.

Jos lapsi olisi täysin elinkelvoton, tai kärsisi suuresti synnyttyään, tai olisi ilman aivoja, niin päätyisin aborttiin, jos tämä ultratulos olisi todellakin 100 % varma totuus asiasta.

Lapseni syntyi terveenä!

Olen ollut tilanteessa, jossa tiesin että odottamallani lapsella on 1/4 mahdollisuus saada sama tuntematon sairaus kuin sisaruksellaan jo oli. Taudin ennustetta vain ei tiedetty tai sitä mihin se johtaa. Mutta yksinkertaista; ei abortti käynyt mielessäkään. Nyt perheessä on 2 pyörätuolilla liikkuvaa lasta enkä päivääkään vaihtaisi pois. Lapsilukuun se tieto vaikutti.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 21:12"]

Esikoinen mulla on kv. Neljäs lapsi olisi mulla ollut DS, mutta abortoitiin rv18. Abortointipäätöstä en miettinyt hetkeäkään enkä ole katunut mutta oli elämäni raskain kokemus.

[/quote]

mikä on kv ja ds?

Abortti olisi ainoa vaihtoehto. Kenenkään ei pitäisi joutua syntymään vammaisena. Se on epähumaania.

97% valitsee abortin kun kyseessä on Down

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 21:12"]

Esikoinen mulla on kv. Neljäs lapsi olisi mulla ollut DS, mutta abortoitiin rv18. Abortointipäätöstä en miettinyt hetkeäkään enkä ole katunut mutta oli elämäni raskain kokemus.

[/quote]

mikä on kv ja ds?

[/quote]

Kehari ja down.

Tekisin abortin.

Valitsisin abortin molemmissa tilanteissa.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 21:13"]

Lapsi ei pyydä syntyä tähän maailmaan, vaan me vanhemmat olemme hänet tänne toimillamme saattaneet, siksi meidän tehtävä on kantaa myös vastuu tekosistamme. Olin valmis vastaanottamaan vammaisen lapsen tähän maailmaan.

[/quote]

Uskomatonta, millaista soopaa kykenet itsellesi syöttämään. Kukaan meistä ei tosiaan pyydä saada syntyä... joten vastuullista on synnyttää lapsi, vaikka hän todennäköisesti joutuu kärsimään enemmän kuin normaalisti? Mieletöntä logiikkaa. Miksi et vain voin myöntää, että olit psykologisesti liian heikko ottamaan asiasta selvää ja sinulla oli vimmainen pakko saada oma lapsi? 11

Äidilläni tuli keskeytynyt keskenmeno (vai miksi sitä kutsutaan?) Rv 18. Hän kuitenkin oli päättänyt haluavansa lapsen ja tuli pari kk sen jälkeen uudelleen raskaaksi (ei tietenkään tarkoituksena korvata menetettyä). Uudessa raskaudessa kuitenkin epäiltiin downin symdroomaa. Lääkäri oli sanonut äidilleni töykeällä äänensävyllä että niin tiedäthän että nämä elävät yllättävän vanhoiksi? Hieman äitini loukkaantui, mutta vastasi haluavansa lapsen vaikka tällä olisi kehitysvamma, hän rakastaisi lastaan silti. Toki edellisen raskauden ikävien sattumusten jälkeen uusi raskaus pelotti paljon. Loppu raskauden hän vietti sairaalassa ja lopulta terve lapsi syntyi kuukauden liian aikaisin. Normisti olen kehittyny ;)
-
Oma lapseni kuoli kohtuun viikoilla 24. Tilanne oli todella raskas sekä minulle että äidilleni joka muisteli omaa tilannettaan. Sen jälkeen päätin, että itse en koskaan tulisi tekemää aborttia vaikka epäiltäisiin kehitysvamma jonka kanssa lapsi kuitenkin voisi elää, tekisin kaikkeni silti. Jos tilanne olisi kuitenki sellainen jossa lapsi todetaan alkuvaiheissa jo pahasti vialliseksi niin silloin kallistuisin aborttiin. En vain itse kestäisi katsella lapseni kuolevat synnytyksen jälkeen tai kantamaan lasta sisälläni tietäen sen olevan turhaa.

Olen jo mummo, joten vanhemman ihmisen näkökulmaa asiaan;  tuttavapiirissäni on parikin Down-ihmistä. He ovat omalla tavallaan valloittavia, mutta itsenäiseen elämään kykenemättömiä. Vanhemmilta tällaisen lapsen kasvattaminen on vaatinut todella paljon, voimia on kulutettu äärirajoille ja hieman ylikin.

Tänään yhteiskunta avustaa vammaisen lapsen hoidossa, hieman rahallisesti ja muutenkin. Näin ei suinkaan ole ollut aina. Tuleeko näin olemaan myös jatkossa, kun yhteiskunnan tukia ja tukitoimia joudutaan ajamaan alas? Pahoin pelkään, että palataan vanhaan aikaan, jolloin kaikki oli yksinomaan vanhempien vastuulla.

Olen pohtinut tätä aihetta usein ja hartaasti, että mitä tekisin omalla kohdallani (pelkkää spekulaatiota iästäni johtuen tosin) ja tullut siihen tulokseen, että ilman muuta teettäisin abortin. Tällainen lapsi saattaa elää kauemmin kuin vanhempansa ja mikä ja minkälainen elämä häntä odottaa sitten.

Abortti on mielestäni hyvin oikeutettu ja oikeudenmukainen ratkaisu tällaisessa tapauksessa. Vanhemmilla tulee olla vapaus valita itselleen sopiva ratkaisu.

Oletko yksi ja sama joka riehut täällä vammausvastaisuudella? Vaikuttaa psyykkisesti sairaalta:/

Entä sinä kehitysvammaisten aborttimyönteinen ihminen (nainen ilmeisesti) miten olisi huulisuulakihalkioinen sikiö?

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 21:33"]Entä sinä kehitysvammaisten aborttimyönteinen ihminen (nainen ilmeisesti) miten olisi huulisuulakihalkioinen sikiö?
[/quote]

Tähän mielipiteitä