Sukulaisen mies vajosi psykoosiin. Miten voin auttaa?

No autat vaikka lapsen hoidossa. Raskas tilanne perheessä. Psykoosi on myös potilaalle itselleen pelottava tila.

Ei kai varsinaisesti pidä puuttua mutta kai se sukalainen voisi olla juttuseuraa vailla ja sitä lastakin voisit ottaa joskus hoitoon tai viedä vaikka leikkipuistoon.

Kutsu kylään. Pyydä mukaan yhteiseen tekemiseen. Tarjoa lapsenhoitoapua. Anna sukulaisen itse jutella asiasta, jos haluaa keskustella, mutta älä utele liikaa. Kulje rinnalla, ole ystävä, mutta älä yritä terapoida.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 13:58"]

No autat vaikka lapsen hoidossa. Raskas tilanne perheessä. Psykoosi on myös potilaalle itselleen pelottava tila.

[/quote]

Juuri näin. Voit tarjota perheelle käytännön apua, mutta sen enempää ei kannata "puuttua". Kun mies on kerran osastollakin ollut niin hänen tilansa on tiedossa ja varmasti lääkitys ja seurantaa on, siihen ei tarvitse "maallikkojen" puuttua.

Kehtaanko siis soitella ja kysellä kuulumisia myös tämän asian suhteen?

ap

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:02"]

Kehtaanko siis soitella ja kysellä kuulumisia myös tämän asian suhteen?

ap

[/quote]

Tottakai kehtaat. Parempi kysyä, hiljaisuus, se ettei puhuta mitään, on kauheaa.

Kyllä voi soittaa ja tarjota apua. Psykoosi on vain sairaus muiden joukossa vaikkakin yksi ikävimmistä. Siitä voi kuitenkin täysin parantua varsinkin kun sen on laukaissut äärimmäinen stressi. Perhe tarvitsee varmasti ystäviä nyt.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 13:56"]

Heillä ollut riitaa ja mies on ollut jonkin aikaa työtön mikä on kiristänyt hermoja. Alkoivat suunnitella eroa, eivät ole naimisisa mutta 5-v lapsi heillä on. Sitten mies katosi ja löytyi suljetulta osastolta. Nyt taas vapaalla mutta vainoharhaista ja epäluuloista juttua hänellä riittää. Sukulainen asuu nyt mummonsa asunnossa, mummo itse on hoitokodissa. (jutun yksityiskohtia muutettu riittävästi)

Onko mun suotavaa puuttua asiaan mitenkään?

[/quote]

Psykoosista ei koskaan parane entiselleen. Psykoosin kokenut on koko loppuelämänstä jotenkin outo.

Oman olemassa olon kadottaminen ja vieraat äänet ovat niin traumaattinen kokemus.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 13:56"]

Heillä ollut riitaa ja mies on ollut jonkin aikaa työtön mikä on kiristänyt hermoja. Alkoivat suunnitella eroa, eivät ole naimisisa mutta 5-v lapsi heillä on. Sitten mies katosi ja löytyi suljetulta osastolta. Nyt taas vapaalla mutta vainoharhaista ja epäluuloista juttua hänellä riittää. Sukulainen asuu nyt mummonsa asunnossa, mummo itse on hoitokodissa. (jutun yksityiskohtia muutettu riittävästi)

Onko mun suotavaa puuttua asiaan mitenkään?

[/quote]

Psykoosista ei koskaan parane entiselleen. Psykoosin kokenut on koko loppuelämänstä jotenkin outo.

Oman olemassa olon kadottaminen ja vieraat äänet ovat niin traumaattinen kokemus.

[/quote]

No höpö höpö. Miehelläni on bipolaarinen mielialahäiriö ja hän on useammankin kerran ollut psykoosissa ja sen takia osastolla, mutta ihan normaali on edelleen, vaativaa asiantuntijatyötäänkin pystyy hoitamaan eikä hänestä mitenkään päältä huomaa että olisi tuollaista mt-ongelmataustaa.

Älä puutu koko hommaan! tuosta ei kiitosta heru

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:02"]

Kehtaanko siis soitella ja kysellä kuulumisia myös tämän asian suhteen?

ap

[/quote]

Tottakai kehtaat. Parempi kysyä, hiljaisuus, se ettei puhuta mitään, on kauheaa.

[/quote] Komppaan tätä. Ja kun soitat, niin koita jutella siitä psykoosista niin normaalisti kuin pystyt. Miten tämän selittäisin. Eli vaikeneminen on kauheaa ja aiheuttaa varmasti enemmän pahaa kuin hyvää. Ja siitä psykoosista ja näiden ihmisten elämäntilanteesta voi kysellä ihan normaalisti. Ihan niinkuin olisi tapahtunut jokin muu elämää sekoittava sairaus tai onnettomuus. Puhut asioista oikeilla nimillä ja kysyt normaalisti jos et tiedä jotain. Tämä sukulaisesi varmasti kertoo itse rajat mitä haluaa asiasta puhua ja voi olla, että uudessa tilanteessa hän nimenomaan haluaa puhua ja selvittää omiakin ajatuksiaan. Ja tuolla normaalilla juttelulla tarkoitan ehkä eniten sitä, että älä vain leimaa miestä. Hänelle iski sairaus, ja nyt sen kanssa on elettävä.

No entä jos toteuttavat eroaikeensa? Pitäisikö mun kehottaa sukulaista odottamaan kunnes mies on kunnossa ja katsomaan tilannetta sitten, vai liputtaa rohkeasti eron ja uuden elämän puolesta? Miten pysytellä puolueettomana. Pelkään että alan olla jotain mieltä ja ryhdyn neuvomaan asiassa, josta tiedän ettei se mulle kuulu.

ap

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 14:47"]

No entä jos toteuttavat eroaikeensa? Pitäisikö mun kehottaa sukulaista odottamaan kunnes mies on kunnossa ja katsomaan tilannetta sitten, vai liputtaa rohkeasti eron ja uuden elämän puolesta? Miten pysytellä puolueettomana. Pelkään että alan olla jotain mieltä ja ryhdyn neuvomaan asiassa, josta tiedän ettei se mulle kuulu.

ap

[/quote] No tuo ero ei tosiaan sinulle kuulu ja olisi hyvä ettet ala ottaa puolia, edes niin että alat myötäillä tätä sukulaistasi, kun hän alkaa kertoilemaan miehen kaikkia huonoja puolia tms. Kerro ihan suoraan, että olet huolissaan heidän perheestään ja että olet tukena ja apuna, jos he sitä kaipaavat, mutta samaan aikaan et aio olla mikään avioliittoneuvoja, ihan siksi ettet koskaan voi tietää mitä heidän välillään todella tapahtuu.