puhutaanko teille koskaan ihan kuin olisitte vajaita?

Mulla on yksi työkaveri, joka alkaa opastaa kuin esikouluikäistä jos kysyn häneltä jotain. Siis alkaa ihan alkeista.

Yleensä kuuntelen, vaikka välillä tekee mieli sanoa, että älä huuda, kyllä mä tuon asian ymmärrän, kysyin tästä, vähän edistyneemmästä jutusta.

Se osaa käyttää kyllä tätä meidän tilauksenohjausjärjestelmää, mutta joskus tuntuu ettei se osaa yhdistää sitä todelliseen maailmaan.

Mieheni joskus. Jää hänellä työmoodi päälle ;)

Sairaalan erikoislääkäri puhui meille lapsen vanhemmille näin. Kun kävimme saman lääkärin yksityisvastaanotolla, hän puhui aivan normaalisti. Olimme jälkikäteen lievästi sanottuna huvittuneita.

Kyllä. Kuuntelen työkseni pääministeriä.

Minulle juuri toimistorakennuksen respanainen selitti asiaa kuin pikkulapselle. Kyllä, olen toki kyseistä naista arviolta parikymmentä vuotta nuorempi, ja vielä kaiken lisäksi blondi, mutta kuitenkin minä olen meistä kahdesta se, joka työskentelee konsulttina teknologia-alan yrityksessä ja häneltä ei ihan onnistunut edes avainkortin aktivointi. Toivottavasti hän sai käytöksestään jotain tyydytystä, minua lähinnä huvitti koko juttu ("voi kulta pieni kun sä olet varmaan joku uusi työntekijä") :)

kaksi kertaa on käynyt.

23-vuotiaana sain ensimäisen lapseni ja neuvolantäti tuli ekalle punnitukselle kotiin. Äitini oli sattumalta käymässä samaan aikaan, ja neuvolantäti puhui koko ajan vain äidilleni lapsen hoidosta, tulevista rokotuksista, painonnoususta, ruokavaliosta...koko setti haasteltiin vain mummolle ja minua kohdeltiiin kuin uusavutonta teiniäitiä. Olin siis jo vuosia asunut itsenäisesti omakotitalossa, maksanut laskuni ja tehnyt ruokani, käynyt kouluni ja tehnyt töitä...

Toisen kerran tytöttely-kohtelua tuli keski-ikäiseltä mieheltä, kun vein autoni huoltoon. Minulle yritettiin myydä vaikka mitä tarpeetonta remppaa autooni, ja vaikka tiesin ettei niitä tarvita, kieltäytymistäni ei oikein haluttu kuunnella. Mm mies väitti testaamatta että autoni tarvitsee uuden laturin, ja näytti itse että "tämä osa tässä on laturi, ja se ei toimi kunnolla". Mies tökki virranjakajaa. Piti aika tyhmänä... tein selväksi että vaihda vain uusia osia, mutta maksan vain siitä jakohihnan vaihdosta jota varten tulinkin...

Entinen appiukko piti minua vähä-älyisenä, kai yhtä höhlänä kuin tyttärensä on.

Aina. Jokainen ihan lähipiiriä lukuunottamatta puhuu minulla hitaasti, lässyttävästi ja ärsyttävän maireasti hymyillen. Olen kyllä monesti kysynytkin miksi minua kohdellaan kuin idioottia, mutta vastaukset ovat vain ärsyttäneet lisää. En siis puhu enää kuin pakolliset muiden kanssa. 

Kuvittelet vain, koska olet krooninen mielensäpahoittaja.

Kyllä näin on käynyt. Ratkaisin asian niin, että aloin puhua heille samoin. Kummasti muuttui ääni kellossa

Joo, äiti joka on vanha alakoulun opettaja, puhuu aina kaikille niin kuin ne olisivat vähä-älyisiä. Toistaa vielä useimmat asiat että varmasti kaikki ymmärtävät. Ja kuuluvasti.

Tiedän tunteen, olen myös sellainen vähemmän puhelias.

Kyllä. Sosiaalisesti olen vähän hidas ja jännitän, mikä tietenkin tarkoittaa nuorena naisena, että annan muille itsestäni kuvan tyhmänä bimbona joka ei ymmärrä mitään.

Tosiasiassa olen korkeakoulutettu ja kirjallisesti lahjakas ja huomaan kyllä, jos joku alkaa suhtautumaan minuun alentuvasti.

Ei. Pikemminkin ihmiset arastelevat minua, koska olen älykäs, sarkastinen ja luonnostani tuimailmeinen.