MItä tekee rahalla sen jälkeen kun sitä on riittävästi?

Ei saakaan. Sitten ne sijoitetaan.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 00:21"]

Ei saakaan. Sitten ne sijoitetaan.

[/quote]

Ja sitten saa sijoituksista lisää rahaa, jota ei saa kulumaan... Mitä mieltä tässä on? Onko rikkaan edes onnelllisia rahojensa kanssa?

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 00:19"]

Niin, jos saisi vaikka miljoonan vuodessa, niin mihin sen saa kulumaan?

[/quote]

No vaikka näin.. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011072214096533_ul.shtml

Tosin tuo sinun summa on hieman pieni tähän.

Ostetaan niitä Vuittoneita ja muita kertakäyttökulutustuotteita.

Miljoona on muuten nykyaikana todella vähän rahaa, siis noissa piireissä.

Hyväntekeväisyyteen

Sitten kun et enää keksi mitä tarvitset, niin tuhlaat siihen mitä haluat. Simple as that.

Tolkuton rahan haaliminen ja kulutus on sairaus.

Sen jälkeen voi alkaa nauttimaan elämästä. Kun perustarpeet tyydytetään ja ollaan velattomia alkaa elämä. Eli useimmilla ei koskaan..

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:27"]

Sen jälkeen voi alkaa nauttimaan elämästä. Kun perustarpeet tyydytetään ja ollaan velattomia alkaa elämä. Eli useimmilla ei koskaan..

[/quote]

Muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan sen jälkeen kun rahaa on niin paljon, että perusasiat on kunnossa (eli ruokaa, vaatteet, asunto yms) eli arjessa ei törmää jatkuvasti siihen, että ei ole rahaa johonkin, niin sen jälkeen lisäraha ei lisää onnellisuutta.

Mä ainakin ostaisin sillä sellaista varallisuutta, joka säilyttää arvonsa ja tuottaa. Voisin sitten lahjoittaa rahaa lapsille. Ja jos oikein ylipaljon olisi, enkä haluaisi vain pankkitiliä kasvattaa, niin antaisin muutamiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Tai säätiöittäisin osan omaisuuttani jonkin hyvän asian puolesta. 

Jos voisi perustaa omaisuudellaan säätiön oman suvun jälkeläisten elämän rahoittamista varten, niin perustaisin myös sellaisen, mutta ikävä kyllä niin ei taida voida tehdä. Suvullani nimittäin on säätiö, mutta ikävä kyllä en ole oikein lahjoitusten kohderyhmää ;)

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 01:07"]

Tolkuton rahan haaliminen ja kulutus on sairaus.

[/quote]

Sanoo köyhä.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 00:32"]

Ostetaan niitä Vuittoneita ja muita kertakäyttökulutustuotteita.

Miljoona on muuten nykyaikana todella vähän rahaa, siis noissa piireissä.

[/quote]

Ai miljoonan tulot vähän vuositasolla? Missä piireissä se on vähän, Vuittoneita ostelevassako? Älähän nyt :D

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:34"]

Mä ainakin ostaisin sillä sellaista varallisuutta, joka säilyttää arvonsa ja tuottaa. Voisin sitten lahjoittaa rahaa lapsille

[/quote]

Ja sitten lapset vaan riitelee siitä, kuka on saanut enemmän ja kuka vähemmän ja välit poikki sitten loppuelämän...

Ei pelkoa. Aina on seuraava taso. Kyllä sille lisärahalle käyttöä keksii. Aina sitä keksii haluttavaa ja kadehdittavaa, jos vain on sellaiseen taipuvainen.

Sitä tulee jaettua muille, tietysti läheisille ja apua tarvitseville. Yrittää seurailla mihin sijoittelee, koska se poikii koko ajan uutta rahaa, jolle pitää myös löytää käyttöä. Sitä miettii miten se ihminen pitäisi kasvattaa, se joka ne sitten aikanaan käyttöönsä saa. Tai että terveyttä ei välttämättä saa takaisin rahallakaan.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:34"]

Mä ainakin ostaisin sillä sellaista varallisuutta, joka säilyttää arvonsa ja tuottaa. Voisin sitten lahjoittaa rahaa lapsille

[/quote]

Ja sitten lapset vaan riitelee siitä, kuka on saanut enemmän ja kuka vähemmän ja välit poikki sitten loppuelämän...

[/quote]

Ai? No ei meidän suvussa. Mutta ehkä se johtuu siitä, että kun sitä massia vaan kertakaikkiaan on jaettavaksi niin paljon ja sitä on saanut jo elämänsäkin aikana kunnolla (muttei liikaa) niin ei siitä tule riitaa. Ja tasapuolinen toki olla pitää. Ymmärrän jos jostain vanhempien 200 000 euron perinnöstä tulee katkera riita, sehän on aikas pieni perintö vaikka kolmelle lapselle. Että jos miljoonia jakaa lapsille niin luuletko oikeasti, että tulee kamala riita?

Harva rikas kai sitä tavoitteleekaan että kaikki se raha pitäisi saada kulutettua pois.

Mua viehättää kovasti se ajatus että olisi niin paljon rahaa ettei tarvitsisi periaatteessa enää koskaan ajatella sitä. Mutta sellaiseen tilanteeseen tarvittaisiin kyllä todella paljon rahaa, ja vaikka esim. se miljoona on tosiaan riittävästi kaikkiin mun ostotarpeisiini (ja enemmänkin), sillä ei vielä saisi sitä turvallisuutta ettei olisi enää ikinä riippuvainen työmarkkinoista. Tai minä en osaisi ainakaan tuntea sellaista turvallisuutta, ehkä joku  jolla on parempi usko elämän kantamiseen osaisi.

Sosiaalihuolto antaa rahaa ihan tarpeeksi. Jos saisin sitä jostakin enemmän, polttaisin ne setelit takassa. Raha on vaan paperia, viina miehen tiellä pitää!

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:27"]

Sen jälkeen voi alkaa nauttimaan elämästä. Kun perustarpeet tyydytetään ja ollaan velattomia alkaa elämä. Eli useimmilla ei koskaan..

[/quote]

Muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan sen jälkeen kun rahaa on niin paljon, että perusasiat on kunnossa (eli ruokaa, vaatteet, asunto yms) eli arjessa ei törmää jatkuvasti siihen, että ei ole rahaa johonkin, niin sen jälkeen lisäraha ei lisää onnellisuutta.

[/quote]

Tuosta olen eri mieltä. Mulle ei ainakaan riitä vain perusasiat. Noin 10 vuotta sitten pääsin sille tasolle ansiotuloissa, ettei ruokakaupassa tarvinnut enää katsoa hintoja eikä pesukoneen hajoaminen edellyttänyt viikon kaurapuurokuuria. Tuloni ovat kuitenkin siitä kaksinkertaistuneet eikä vieläkään ole tullut tilannetta, että en keksisi rahoilleni käyttöä. Mulle onnellisuutta lisää matkustelu, kodin sisustaminen, laadukkaammat vaatteet kuin vain ne perusjutut. Palveluiden käyttö on mulle tärkeä onnellisuutta lisäävä asia (mm viikkosiivoojan palkkaaminen). Lisäksi onnellisuuttani lisää, että mun on mahdollisuus avustaa aikuisia lapsiani tarvittaessa. Ja ihan sellainenkin pieni asia kuin että voin viimeinkin "maksaa takaisin" kaiken sen avun, mitä muutama vuosikymmen sitten sain itseäni huomattavasti varakkaammalta siskoltani. On mukavaa, että nyt vihdoin minä voin olla se, joka maksaa yhteiset ulkomaanmatkamme. Miljoonaa en tokikaan tienaa, mutta en ap:n aloitusta tässä nyt kommentoinutkaan.