Naisten ystävyys
Mun on kyseltävä kokemuksia... Olen ollut varmaan 20 vuotta ystävä naiselle, joka nuorempana oli ihan sika-ärsyttävä besserwisser ja päällepäsmäri. Nykyään hän on kasvanut, mutta itse huomaan usein jääväni "menneisyyden" rooleihin eri tilanteissa. Pahinta on se, että ryhmätilanteissa hän ottaa puheenjohtajan roolin ja minä olen täysin lammas.
Huomasin joku aika sitten, ettei hän taida nähdä minussa lainkaan sitä puolta, minkä avulla minä olen tehnyt suuria asioita elämässäni. Hän näkee minut juuri sellaisena lampaana, kun hänen seurassaan olen.. Täysin oma ongelmani, mutta tuntuu kurjalta ja hurjalta miettiä, onko meillä ihan oikeasti mitään yhteistä... Huomaan lannistuvani hänen seurassaan ja jätän mieluummin osallistumatta asioihin, kuin jääväni tilaan josta hän imee energian.
En edes tiedä, mitä tällä avautumisesta haen takaa.. Kunhan tilitän, kun tunnen olevani aika paska ihminen
Pakkohan hänen on huomata sinussa se puoli, jos olette olleet 20 v ystäviä. Lisäksi olet saavuttanut asioita sen avulla, mikä ei ole ihan pikkujuttu. Teidän keskinäisessä suhteessanne dynamia on vain jäänyt tietynlaiseksi. Tuskin sentään lampaana pitää.