Fysiikkanerot. Onko alakoulun fyssan kirjassa virhe?

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 14:55"]

Lainaus fyssan kirjasta: " Arkhimedes pystyi nyt oivalluksensa avulla laskemaan, kuinka paljon vettä olisi pitänyt valua yli astiasta, jos kruunu olisi puhdasta kultaa. Koska vettä valui laskettua enemmän, Arkhimedes päätteli, ettei kruunu ollut puhdasta kultaa. Kultaseppä oli sekoittanut kullan joukkoon halvempia metalleja ja ottanut kullan itselleen" Eikö Arkhimeden laissa ole kysymys tilavuudesta ei painosta eli kruunu syrjäyttää saman määrän vettä oli se sitten kultaa tai kissankultaa?

[/quote]

Mitä jos sä laittaisit sen koko jutun pätkän tänne, jos haluat kysyä jotain! Tossa on vaan osalainaus eikä sen perusteella pysty vastaamaan sun typerään kysymykseesi.

[/quote]

Mikään ei ole seksikkäämpää, kuin suomi tyttöjen aivot.

Kappaleen tiheys otetaan huomioon. Kaksi kappaletta, joilla on sama paino, mutta eri tiheys->kappaleilla eri tilavuus

Miten mä muistan, että se lause meni:syrjäyttää painonsa verran vettä? Eli kun vedessä 1l = 1kg niin on helppo laskea. Mutta aika sekava toi lause aina mullekin ollut, kun vesi on siinä tilavuusmittana. Tai jotain :D

Olisiko pointti ollut että kruunu ei uponnut yhtä syvälle ja sen vuoksi syrjäytti vähemmän vettä... Kyllä minunkin järjen mukaan kyse on tilavuudesta, eikä painosta... :O

Wikipedia:

Jos kappale on upotettu fluidiin, fluidi kohdistaa kappaleeseen ylöspäin työntävän voiman, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän fluidimäärän paino.[1]

Arkhimedeen lakia voidaan hyödyntää kappaleiden tilavuuksien ja tiheyksien mittaamisessa sekä tätä kautta myös aineiden, esimerkiksi kullan, puhtauden mittauksessa.

Tarinan mukaan Arkhimedes paljasti nosteen avulla, että kuninkaan kultaseppä oli korvannut kuninkaan kultaisen kruunun sisuksen hopealla. Paljastus oli mahdollinen, koska kullalla ja hopealla on eri tiheydet.

2

Mun isä on koulutukseltaan laivanrakennusarkkitehti. Jäänyt kai tämä siksi mieleen :D Lyhyt fyssa mulla oli

2

Ihan oikein...

"Koska vettä valui laskettua enemmän, ..." <-- joo näin menee:

Kruunu oli helppo punnita ja todeta että painaa saman verran kuin mitä siinä pitäisi olla kultaa...

Kultamäärä mikä kruunussa pitäisi olla oli mahdollista laittaa vesiastiaan ja katsoa kuinka paljon vettä puhdas kulta syrjäyttää (siis kullan tilavuus - suhteessa painoon).

Mutta lyijy on kevyempää kuin kulta.... eli jos kruunun kultaptoisuus on vaikkapa 75% ja 25% lyijyä, niin se syrjäyttää enemmän vettä kuin 100% kultainen kruunu.

M40

Niin siis mieheni sanoi, että arkhimedeen laissa sanotaan, että kappale menettää painostaan syrjäyttämänsä nestemäärän verran. Siis kokonaan upotettu esine. Sen avulla voi laskea tiheyttä. Siis aika monimutkainen lause noin äkkiseltään. Eli kappale punnitaan ennen upottamistaan ja katsotaan kuinka paljon vettä poistui litroissa ja siitä saadaan kappaleen tiheys eli kappaleen paino per syrjäytyneen veden tilavuus. 

2

[quote author="Vierailija" time="18.10.2014 klo 14:55"]

Lainaus fyssan kirjasta: " Arkhimedes pystyi nyt oivalluksensa avulla laskemaan, kuinka paljon vettä olisi pitänyt valua yli astiasta, jos kruunu olisi puhdasta kultaa. Koska vettä valui laskettua enemmän, Arkhimedes päätteli, ettei kruunu ollut puhdasta kultaa. Kultaseppä oli sekoittanut kullan joukkoon halvempia metalleja ja ottanut kullan itselleen" Eikö Arkhimeden laissa ole kysymys tilavuudesta ei painosta eli kruunu syrjäyttää saman määrän vettä oli se sitten kultaa tai kissankultaa?

[/quote]

Mitä jos sä laittaisit sen koko jutun pätkän tänne, jos haluat kysyä jotain! Tossa on vaan osalainaus eikä sen perusteella pysty vastaamaan sun typerään kysymykseesi.

Aivan, minullakin meni tovi ennenkuin hoksasin. Kiitos vastaajalle #6.

Tietty tilavuus syrjäyttää toki aina saman verran vettä, vaikka laittaisi täysinäisen tai tyhjän maitoprkin veden alle, niin sama määrä syrjäytyy, eli painon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Mutta, tämä kultakruunu-juttu liittyykin vertaamiseen. Eli täyttä kultaa oleva kruunu, joka painaa vaikka kilon, syrjäyttää tietyn määrän vettä, joka voidaan todeta millä tahansa kilon kultamöltillä muodosta riippumatta. Feikkikruunu taas, joka myös painaa saman verran eli kilon, mutta sisältää myös muita aineita kuin kultaa, täytyy olla tilavuudeltaan suurempi kuin aito kultakruunu, koska sitä kevyempää täyteainetta pitää kruunussa olla enemmän, jotta kilon paino täytyy. Jos siis kilon kruunu syrjäyttää enemmän vettä kuin kilo kultaa, siinä täytyy olla jotain kevyempää täyteainetta.

Siis upottamalla saadaan kappaleen tilavuus helposti: Katsotaan paljonko veden pinta nousee tai valuu yli jos se astia ennen upotusta oli ns. piripinnassa. Lisäksi kappale voidaan ihan normaalisti punnita vaa'alla. Tästä voidaan laskea tiheys, joka ilmeisesti ei sitten vastannut umpikultaisen tiheyttä.

Kappaleen tilavuus on massa jaettuna tiheydellä. Mittaamalla kappaleen paino ilmassa ja sitten tilavuus sen syrjäyttämän veden avulla, voidaan laskea ko kappaleen tiheys. Arkhimedeen lakia siis hyödynnetään kappaleen tilavuuden määrittämiseen. Jos laskettu tiheys ei vastaa kullan tiedettyä tiheyttä, seassa on muutakin. Esimerkiksi halvempaa hopeaa.