tunnetko onnistuneita teiniäitejä?
Tuli mieleen, tunteeko kukaan elämässään pärjänneitä ja lapsen kanssa onnistuneita teiniäitejä?
Aina puhutaan niistä epäonnistuneista... tuttavani tyttärellä tuntuu menevän hyvin.. mietin että onkohan tässä nyt se ensimmäinen hyvin pärjännyt teiniäiti sitten ;D
Kommentit (35)
Tunnen, muutaman. Yhtään epäonnistunutta teiniäitiä en sitten tunnekaan.
En tunne henkilökohtaisesti, mutta eiköhän Anni Sinnemäki ole pärjännyt aika hyvin.
Miniäni. Poikamme kanssa jo useita lapsia. Paljon parempi äidin roolissaan kuin minä aikoinani.
Oma äiti (sai veljeni "teininä"), käly, anoppi..
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 11:51"]
Tunnen, muutaman. Yhtään epäonnistunutta teiniäitiä en sitten tunnekaan.
[/quote]Hyvin sanottu! Samoin en minäkään tunne epäonnistuneita teiniäitejä. Kannustetaan nuoria synnyttämään, eikä abortoimaan!
Minäkään en tunne yhtään epäonnistunutta/huonoa teiniäitiä. :)
Onko 19v teini? Kaveri hoiti homman kiitettävästi, todella lämpimän ja fiksun lapsen kasvatti. Epäonnistuneita en tiedä tai tunne
No eihän sitä tiedä ennen kuin lapset ovat n. 20-v. Minullakin on tuttavia jotka saivat lapsensa nuorena ja yrittivät varmasti kovasti ja omistautuivat lapsilleen. Silti lapset ovat ajautuneet huonoille poluille. Koulut jätetty kesken yläasteen jälkeen, mielenterveysongelmia, huumeita ja antisosiaalista käytöstä.
Tunnen. Sai lapsen 16vuotiaana, nyt kolmekymppisenä on edelleen saman miehen kanssa ja heillä 3 lasta. Opiskeli yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi ja on nykyään hyvässä työssä. Myös miehensä (teini isä) on valmistunut diplomi insinööriksi ja on yrittäjä. Asuvat kivassa kodissa Helsingin käpylässä ja tuntuu että elämä on kohdellut heitä kaikin puolin hyvin. Kyseinen teiniäiti oli hyvä ystäväni jo lapsena ja on siis edelleen.
Tätini, ja hänellä menee hyvin. Sai koulunsa yms käytyä kaikesta huolimatta ja lapsi on nykyään naimisissa oleva diplomi-insinööri ja pienen pojan äiti.
Mielestäni myös kiljuva pikkunälkä- blogin Demi on myös hoitanut tilanteensa hyvin.
Tunnen kyllä. Teinivanhemmat joutuvat usein asiattoman kritiikin kohteiksi jos heidän lapsillaan on jotain ongelmia. Ikäänkuin kaikki ongelmat johtuisivat vanhempien nuoruudesta. Jos vaikka vauva valvottaa ja äiti uupuu, niin teiniäidille ei niin vaan tukea heru.
No, miten se onnistuminen sitten mitataan...niillä teiniäideillä, joilla on ollut suku apuna, näyttää olleen paljon helpompaa kuin niillä, jotka ovat olleet siinä äitiydessään ihan hirveän yksin. Eli mies (poika) todennut ettei jaksa olla isä, ero on tullut ja omista vanhemmista tai sukulaisista ei ole ollut mitään apua. Kaverini äiti päin vastoin muutti 700 km:n päähän tyttärestään, kun kuuli että tämä on raskaana, että siinäpä hoidat sen lapsesi yksin, minä en auta. (Ja siinäpä minun mielestä kylmä ja armoton äiti, pidän tuollaista käytöstä omituisena).
On ihan selvää, että nämä tuntemani uupuneet ja masentuneet nuoret äidit kyllä ovat yrittäneet parhaansa. Mut yksin ei äitiydestä selviä, kukaan. Iästä riippumatta. Kaikkien kolmen tuntemani teiniäidin lapset ovat ajoittain sijoitettuina, äidit ovat turvautuneet kasvatuksessa väkivaltaan, ja lapsilla on ollut psykiatrisia osastojaksoja jo ala-asteikäisenä voimakkaan oireilun vuoksi.
Kaikki kolme tätiäni. Duunareita, rehellisiä ihmisiä, serkkuni ovat jo itse töissä. Tittelit mm. kuvittaja (piirustustaito mummolta periytynyt;) ) insinööri, yrittäjä. Ei mene huonosti kenelläkään.
Eräs tyttäreni kaveri vaikuttaa myös pärjäävän hyvin. Peruskoulun numeroita korottaa omasta halustaan nyt ja oppisopimuspaikka on ymmärtääkseni valmiiksi katsottu jo, kunhan sen aika vain koittaa.Tyttö taisi kesällä täyttää 16, lapsen isä on hieman vanhempi. Mielestäni oikein kypsä ja läheinen tyttärensä kanssa, eipä taida oikein menojalkakaam enää vispata. Lapsensa on aina siististi puettu, vaunut ovat hyvät ja hienot, ei mitkään sossun tuella hankitut resuiset viime vuosituhannen vaunut. Asuvat hyvällä alueella isosss kolmiossa, on koira.. mistään ei uskoisi että tyttö on niin nuori, paitsi ulkonäöstä. Hoitaa kaikki asiat ja elää sellaista elämää kuin kuka tahansa äiti. Olen yllättynyt tästä, hän ei koskaan vaikuttanut teiniäitimatskulta.
17 lisää vielä, tunnen myös tytön äidin ja hänkin on kertonut tyttärensä miehineen hoitavan kaikki raha-asiansa itse (eivät saa vanhemmiltaan rahallista tukea ollenkaan). Lapsensa ei myöskään koskaan ole hoidossa kenelläkään muulla, hoitavat aina itse. Toki lapsi onkin vasta pieni -puolivuotias, joten ei ihmekään.
Isoäitini taisi olla 18 kun sai esikoisensa. Sanoisin, että onnistunut on. Lapsensa elävät tyytyväisinä ja menestyneitä aikuisina. Lasten isä häippäsi jossain vaiheessa, mutta yksinkin pärjäsi. Varmasti isän lähtö vaikutti lapsiin tavalla tai toisella negatiivisesti, mutta se ei isoäitini syytä ollut.
Tämä minun esimerkkini on jo yli 7-kymppinen näinä päivinä, mutta hän meni naimisiin 16-vuotiaana Urkin erikoisluvalla odottaessaan esikoistaan. Seuraavat kaksi syntyivät sitten nopeassa tahdissa esikoisen jälkeen. Pojista kasvoi fiksuja miehiä ja äitikin pärjäsi työelämssä hyvin. Tosin hän teki pienipalkkaista työtä, mutta ompelijana hän ompeli pojilleenkin etenkin kesiksi sortseja ja kesäpaitoja, joista pojat pitivät. Neuleita hän teki tilaustöinä ja näiden hommien ohessa kävi vielä palkkatyössäkin.
Joo itseni! Kaksi amk tutkintoa + ylempi amk suoritettuna. Nyt yliopistossa laajentamassa. Tyttö kirjoitti ylioppilaaksi ja pääsi yliopistoon. Yksinhuoltaja olin. Sain tytön 16 vuotiaan. Tyttö on 20 ja itse siis 36. Taloudellisesti olen pärjännyt omillani ja hyvin ilman tukia (en nostanut opintotukea ym) olin opiskelun ohella töissä (kävi tuuri kun löysin työn jossa sai oma lapsi olla mukana).
Tunne useita. Itseni mukaanlukien.