Jälleen kyselyä UNIKOULUSTA? Mistä hyvät ohjeet?
Meillä on jo monta kuukautta ollut todella levottomia öitä pojan kanssa, ensi viikolla täyttää 11kk. Ensiksi annoin hänen syödä pari kertaa yössä koska oli ollut kova ripulitauti (ennen tautia suht hyvä nukkuja). Mutta nyt tuntuu että se on jäänyt tavaksi ja hän heräilee parin tunnin välein joka yö. Nyt myös uusin juttu on että on aina tunnin hereillä öisin.
Olen aivan poikki ja alakulo iskenyt...
Kertokaahan mistä saisin hyvät ohjeet unikouluun? Ja minkälaisia kokemuksia teillä on niistä? Onko tuottanut tulosta?
Kommentit (5)
Idea on se, että kosketus lohduttaa, ja itkevää lasta ei missään tapauksessa jätetä yksin. Mutta toisaalta lasta autetaan tyynnyttämään itse itsensä, eli aina puututaan mahdollisimman vähän uneen. Esim. jos lapsi kitisee, lasketaan käsi raskaasti lapsen selän päälle ja pidetään hetki siinä. Ellei tämä auta, silitellään tyynnyttäviä kohtia (pää, selkä pakarat), ja vasta ellei sekään auta, otetaan syliin ja itkun tauottua taas takaisin sänkyyn. Vaatii sisua, aikaa, kärsivällisyyttä ja vaikka mitä, mutta aika monet psykiatrit tyrmäävät avuttoman vauvan yksin jättämisen itkemään.
On tärkeää, että molemmat vanhemmat uskovat tähän systeemiin ja toteuttavat sitä. Kun toinen turhautuu, toinen jaksaa (toivottavasti) jatkaa. Voimia teille yritykseen!
Siobhan Sterling on kirjoittanut kirjan vauvan uni. Siinä on käytännön ohjeita vanhemmille ihan tenavaikään asti. Useita erilaisia keinoja opettaa lapsi nukkumaan.
Onnea yritykseen!
Missä iässä se kannattaa aloittaa? Onko esim. 7kk liian nuori?
Meillä kanssa oli hyvä nukkuja, heräsi kerran yössä maitopullolle ja nukahti, mutta inhottava kuume-nuha-flunssa sotki yöt. ja nyt herätään taas monta kertaa hirveeseen huutoon...
" Unikoulu kotona" oli meillä avuksi. Pidettiin kun poika oli 6 kk, kun halusimme lukuisat (5-10) yösyötöt pois. Kahtena ensimmäisenä yönä pisti hanttiin ½ tuntia, sen jälkeen nukkui ensimmäistä kertaa täydet yöt. Nyt poika 1v 2kk ja homma toimii edelleen.
Me saimme julkaisun neuvolasta, mutta sitä voi tilata myös MLL:n sivuilta.
Idea on se, että kosketus lohduttaa, ja itkevää lasta ei missään tapauksessa jätetä yksin. Mutta toisaalta lasta autetaan tyynnyttämään itse itsensä, eli aina puututaan mahdollisimman vähän uneen. Esim. jos lapsi kitisee, lasketaan käsi raskaasti lapsen selän päälle ja pidetään hetki siinä. Ellei tämä auta, silitellään tyynnyttäviä kohtia (pää, selkä pakarat), ja vasta ellei sekään auta, otetaan syliin ja itkun tauottua taas takaisin sänkyyn. Vaatii sisua, aikaa, kärsivällisyyttä ja vaikka mitä, mutta aika monet psykiatrit tyrmäävät avuttoman vauvan yksin jättämisen itkemään.
On tärkeää, että molemmat vanhemmat uskovat tähän systeemiin ja toteuttavat sitä. Kun toinen turhautuu, toinen jaksaa (toivottavasti) jatkaa. Voimia teille yritykseen!