Millainen ihminen jättää käyttämättä varatut terapia-ajat?

Ni ainakin yksi blogisti.

Niin huonokuntoinen ettei kykene nousemaan sängystä.

Ymmärrän jos terapeutti on ääliö.

Pelokas, tai sairaudentunnoton?

Itsekäs, narsisti, joka kuvittelee olevansa niin tärkeä, että kalliita palveluita voidaan kuluttaa hukkaan hänen takiaan. Ei heru ymmärrystä. Sellaiset, joilla on tosi hätä, seisovat junaradan varressa kun eivät saa palveluja tai jäävät jonoon roikkumaan, kun jotkut käyttävät palveluita väärin.

Anteeksi, mutta voi ihan kuule peruuttaa aikansa jos se on ongelmana!

Seiskan viesti oli tarkoitettu sille, joka pitää riittävänä syynä sitä, ettei terapeutti ole hyvä. Aikuisuutta on kyetä peruuttamaan aika, jotta joku tarvitseva sen saa käyttöönsä.

Itsekäs ja typerä ihminen. Jos on oikeasti niin huonossa kunnossa ettei kykene menemään paikalle, niin voisi edes vaivautua peruuttamaan ajan.

Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa - huonokuntoisuus tai itsekkyys.

[quote author="Vierailija" time="11.10.2014 klo 12:35"]

Itsekäs, narsisti, joka kuvittelee olevansa niin tärkeä, että kalliita palveluita voidaan kuluttaa hukkaan hänen takiaan. Ei heru ymmärrystä. Sellaiset, joilla on tosi hätä, seisovat junaradan varressa kun eivät saa palveluja tai jäävät jonoon roikkumaan, kun jotkut käyttävät palveluita väärin.

[/quote]

Mä tunnen erään narsistisen persoonallisuushäiriöisen, joka käy terapiassa ja silloin tällöin jättää käymättä.  Ei ole sairaudentuntoa eikä välitä muutenkaan sovituista menoista. Jättää lääkkeensäkin syömättä, koska ei koe tarvitsevansa niitä.

Voisin hyvin kuvitella, että esim syvästi masentunut, joka ei pääse sängystä ylös.

No minä tein tätä joskus, kun olin masentunut. En ole narsisti tai koe olevani itsekäs, mutta niin vain joskus tapahtui. Useimmiten siis peruutin ihan asiallisesti, jos oli tarvetta, mutta sitten oli niitä todella huonoja ahdistavia hetkiä, kun jätin vain menemättä. Sainhan tästä toki nuhteet terapeutilta ja ymmärsin siten miten tärkeää on peruuttaa tai koettaa mennä vaikka kuinka on paha olla. Useimmiten se paha olokin purkautui sitten siellä, kun jaksoi nousta ylös. Sairastan myös paniikkihäiriötä ja siinä on vaikea välillä ottaa edes puhelinta kätöseen tai lähteä ulos, kun sydän jyskyttää tuhatta ja sataa. Masennuksesta olen jo parantunut.

Sellainen, joka luultavasti oikeasti olisi sen tarpeessa.