En jaksa enää, TAAS alkoi menkat. Vauvaa ollaan jo pitkään toivottu.
Musta alkaa tuntua että me ei varmaan saada toista lasta. Ensimmäisen yritykseen meni 7kk ja tätä toista on kohta vuoden jo yritetty. Esikoinen on nyt 2,5 vuotias. Olisin niin toivonut ja luulinkin jo että olen raskaana mutta en.
Mitä tässä kohta tekee? Pääseeköhän sitä tutkimuksiin jo, ja kun yksi lapsikin on jo?
kurjaa :(
Kommentit (15)
ja pitkään yritetty. Älä nyt viitsi!
tehkää kiva ulkoiluretki koko perheellä. Ties vaikka ensi syksynä ette niin vain pääsekään enää ulkoilemaan metsään tms. kun on pieni vauva " riesana" .
mitä olen kuullut, että on siinä useampikin vuosi yrittäessä mennyt. Mutta muistaakseni olen lukenut, että vuosi on rajana niihin hoitoihin, eli jos ei vuoteen tärppää, niin sit vois hoitoihin mennä. Onnea yritykseen kuitenkin!
teillä on joku lääketieteellinen syy siihen ettei tärppää.
Mä henkkoht en jaksanut " lopettaa yrittämistä" ja rentoutua, vaikka niin kaikki sanoi. Olen sellainen ihminen, että menen vaikka läpi harmaan kvien ihan tahdonvoimalla, joten kun oltiin yritetty muutama kuukausi rennosti luonnonmenetelmällä, otin ovistikut ahkeraan käyttöön ja pakotin mieheni säälimättä sängyn puolelle aina kun oli pieninkin tsänssi hedelmöittymiseen. Tulos uiskentelee nyt tuolla kohdussa... ;)
Jokainen tyylillään tietysti, mutta mun aggressiivinen tyylini toimi meidän tapauksessa. :) Meillä meni puoli vuotta yritykseen.
olemme yrittäneet toista lasta varmaan sen 7 kk ja aina ne kuukautiset vain alkaa. voi sitä pettymystä. itselläni niiden pitäisi alkaa tänään tai viimeistään huomenna. toivottavasti jää tulematta! tsemppiä sinulle!
Mä jopa aloin myymään eka lapsen vaatteita yms tavaroita pois (onneksi en kaikkea). Ja kuin taikaiskusta... olin jälleen raskaana.
että oltiin yritetty toista lasta n. 7 kk. Siinä vaiheessa otin aikalisän ja jätimme yrittämisen tulee jos on tullakseen -linjalle. Tulihan se plussa sieltä sitten parin kuukauden jälkeen, ja tulos tuhisee nyt tuolla vaunuissa. Koetin vain sitkeästi keskittyä muihin asioihin, että ajatukset eivät olisi pyörineet koko ajan vain raskautumisyrityksissä. Satuinpa vielä raskautumaan sellaisessa kierrossa, jossa luulin ovulaation jo olleen, joten mitään paineita raskaustestien tekemiseen en ottanut ennen kuin huomasin menkkojen olevan myöhässä.
Meillä on ollut yritystä vuoden alusta, mutta esikoinen meilläkin 2,5-vuotias ja välillä turhauttaa todella kun ei toista kuulu. Tosin olemme yrittäneet ottaa tämän sillä kuuluisalla tulee-kun-on-tullakseen asenteella. Esikoista yritimme tuon saman 7 kk kuin ap:kin.
Mutta ei se ole niin helppoa. Jotenkin välillä tuntuu, että ihan kuin kohtalokin olisi tätä asiaa vastaan, kun juuri herkille päiville osuu kamalia flunssia tai työmatkoja eli ei ole voimia tai mahdollisuuksia petipuuhiin. Todellisuudessa näin ei tietenkään ole käynyt läheskään joka kierrossa, mutta pääkoppa alkaa jo olla hieman vainoharhainen =).
Mutta silti jaksan uskoa, että kyllä se toinen lapsi vielä meillekin tulee kun oikea aika on. Jos yhtään lohduttaa, niin kyllä sinulle kohtalotovereita löytyy. Tsemppiä sinulle ap!
kiitos kaikille kohtalotovereille. ehkäpä meilläkin tässä vielä tärppää. masentavaahan tämä on mutta ei auta kun " unohtaa " koko asia niin ehkäpä saamme ensikesänä pikkuisen :)
ap
Viikon ajan oli tosi lupaava olo, kunnes viime yönä sitten lävähti. Tuli pari viikkoa sitten se ns. kiinnittymisvuoto eli tuhrua hiukan, joka viimeksi tarkoitti lasta. Muuten ei tule...
Esikoista toivoin neljä vuotta, ensin suhteessa eksän kanssa ja sitten uuden kanssa tärppäsi ekasta, kun jätettiin ehkäisy pois. Vika kuitenkin on tutkimusten mukaan mussa. Toista lasta on yritetty maaliskuulta, mutta eipä näy vieläkään. Esikoinen on nyt 1v11kk ja toinen olisi tervetullut, kun tiedän, ettei se välttämättä käy käden käänteessä ja miehelläkin 40v. lähestyy kovaa tahtia.
on jo yksi lapsi. Kaikki eivät saa sitäkään! Ole onnellinen siitä mitä sinulla on.
T: Yhden onnellinen äiti
Ainakin minä rakastan olla äiti ja olen hyvä siinä. Tiedän, että rakkautta ja hoivaa riittäisi toisellekin ja lapsella olisi hyvä olla sisaruksia. Toki koen, että vauvasyli olisi taas avoinna uudelle...:)
Kyllä mielestäni kannattaa kysellä hoitoon pääsemisestä, sitten kun yli vuosi on yritystä täynnä. Googlaa vaikka " sekundäärinen lapsettomuus" , saat lisätietoa.
Eräs ystäväni yritti toista lasta 1,5 vuotta, hakeutui tutkimuksiin ja hänellä todettiin tukkeutuneet munasarjat. Kun munasarjat avattiin, ei mennyt kauaa kun hän tuli raskaaksi.
Minäkin sain tosita yrittäessä kuulla näitä " mitä siinä valitat, kun sinulla on jo yksi lapsi" -kommentteja. No TIETENKIN ne, jotka eivät saa yhtäkään, ovat huonommassa tilanteessa. Ei se sisarusten toivominen kuitenkaan tarkoita sitä, että vähättelisi jotenkin lapsettomien tilannetta tai omaa jo syntynyttä lastaan. Haloo...
Kyllä se pikku sisko/veli tietää sitten, kun haluaa tulla. Voimia sulle! Lopettakaa " yrittäminen" , se tuotti meillä tulosta :).