Meisseli-Sepen Tarina

Hei!

Haluan paljastaa teille tarinan, josta en haluaisi puhua. Paitsi nyt. Täällä ihanassa Vauva -ryhmässä. Onko yh-äidit, rouvat tai no miksipä ei herrasmiehet. Tämä on ikävää kuultavaa. Tiedän, että tästä puhuminen voi aiheuttaa melankolisia oireita monissa teissä, mutta aion paljastaa sen. Oletteko varmiit? Let do this.

Tämä ei sovi alaikäisille. Enkä minäkään sellainen ole. Olen juippi, Jyväskylästä ja en tykkää harrastaa frisbeegolffaamista. Tämä ei vielä ole se tarinani mistä haluaisin puhua, mutta aloitan siitä aivan pian. Oletteko valmiit? Tehdään tämä, let do this VISTA!

Noniin, tarinani alkaa nyt. Tähän loppuu tarina. Loppuiko sittenkään? Edes viinipullokaan ei ole auennut, koskenkorva sen sijaan on. Kyse ei ole alkoholismista eikä edes arastavastakaan sellaisesta. Keräsin rohkeutta kertoakseni tämän tarinan, koska täällä muutkin YH-mammat kirjoittelee sellaisia. No, miksei myös YH-faijat? Huoh, pelkästään tämän tarinan aloittaminen on hankalaa ja mietin jo tässä vaiheessa, että oliko tässä sittenkään mitään järkeä? Noh, ehkä ei, ehkä joo, mutta eiköhän sen aloittaminen ole nyt tässä vaiheessa jo se kaikista tärkein asia.

Tosiaan olen kotoisin Jyväskylästä, mutta en halua paljastaa kaupunkiani tai mitään muuta. On minulla myös ollut älypuhelin, mutta en käytä sitä enää. Ostin älypuhelimen eilen ja käytän sillä lähinnä sosiaalisia medioita, mutta en enää. Nykyään älypuhelimellani jota en enää käytä tai en sitä välttämättä halua tässä paljastaa käytänkö vai en, mutta jos minulla olisi puhelin katsoisin sillä. Noh, en nyt kerro mitä. Ei mitään sellaista mistä pitäisi huolestua.

Tilasin muuten Viaplayn, jotta voisin katsoa The Walking Deadia, mutta päädyin katsomaan Avatar: The Last Airbenderia. Ei siitä sen enempää, vaikka Avatar kaikki voimat osaakin. Minun ainoa voima on UPEA RUOANLAITTO, vaikka kaikki eivät siitä pidäkään (tai no kukaan ei oikeastaan). Minun bravuuri on nistipata, siihen tulee makaroonia ja jauhelihaa, mutta ei jauhelihaa. Jauheliha ei sovi vegaanille, vaikka silloin tällöin narskuttelenkin muhkeita ja meheviä pihviä. Viimeksi söin liharuokaa kaksi viikkoa sitten, mutta tänään paistoin grillissä HK Blue.

Kiitos, kun luit tämän. Samaistuuko kukaan tähän minun storyyn? Haluaisin sen vielä tietää, koska en ole varma, että olenko ainoa mieskäppänä joka kokee tämmöistä. Tai siis millaista tämmöistä? En osaa yhtään sanoa, mutta joskus kivit ja kepit voivat mennä sekaisin.

Minun nimimerkki on nimimerkki.