Jännä miten ihmisillä on erilaisia tyylejä sisustaa kotinsa. Mistäköhän ne juontaa
Jotkut muuttaa sisustustaan aika useinkin, toisilla se pysyy aina samana. Esim mun anoppilassa on samat verhot keittiössä varmaan 30v. Joskus melkein 15v sitten kämppään tehtiin pintaremontti, hän osti väreihin sopivat matot ja verhot (paitsi sinne keittiöön). Nuo on olleet lattioilla ja ikkunassa siitä saakka. Ei hötkyile siis muutosten perään😁
Omalla äidilläni on tapana laittaa talveksi ja kesäksi eri matot ja verhot ja tuo on jäänyt itsellekin tavaksi. Meillä olkkarin tehostetapetti on vaihtunut 3 kertaa 15 vuoden sisään. Ei kai tuokaan kauhean usein ole.
Kommentit (20)
Jokainen on omanlaisensa. Ja eri mieltymyksiä.
Itseäni ärsytti lapsuudenkodissa tuo ainainen verhojen ja mattojen vaihtaminen. Mihin ihmeeseen tarvitaan jouluverhoja, kevätverhoja, pääsiäisverhoja, kesäverhoja, syysverhoja ja talviverhoja? Itselläni on tasan yhdet tänne teetetyt verhot jotka ovat olleet koko sen ajan kun täällä ollaan asuttu, eli 8v. Mattojakaan en ole vaihtanut vaan ostin kerralla laadukkaat. Äitini taas vaihtaa matot uusiin kerran vuodessa.
Sitten taas kuitenkin itse rakastan sisustamista ja äitini ei, hänellä on vain tapana että niin kuuluu toimia (verhojenvaihdot yms) ja ne matotkin ovat hänelle kulutustavaraa. Itse tykkään maalata ja tapetoida aika useinkin, mutta esim huonekalut meillä vaihtuu lähinnä rikkoutumisen tai muun tarpeen mukaan (esim lastenhuoneet). Tykkään laatutavarasta joten lähinnä meillä on vaihtunut 8v aikana sohva kerran ja patjat vaihdettu. Lastenhuoneissa toki enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Jännempää kai se olisi, jos kaikilla olisi sama tapa sisustaa.
Niin kai🤷♀️ Lähinnä kai ajattelin sitä kuinka paljon opittu esimerkki tuossa vaikuttaa. Toisaalta puoliso kyllä tykkää muutoksista sisustuksissa, että siinä kohtaa ei ole ollut vaikutusta.
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole kiinnostunut kodin estetiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Ei kaikki koe sitä tarpeelliseksi. Paras ystäväni asuu siten että siellä on juurikin äidiltä saatu matto koska muuten kaikuisi, huonekalut ovat kaikki ainoastaan tarpeen mukaan ostettu, ei sovitettu yhteen, vaan ensimmäinen parhaan hintalaatu-suhteen omaava on valittu. Hän viihtyy kotonaan erinomaisesti. Samoin minä joka tykkään sisustaa. Isoäitini taas haluaa asua kauniissa kodissa, mutta ei osaa sisustaa itse joten maksaa siitä ammattilaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole kiinnostunut kodin estetiikasta.
Estetiikka ei synny rihkamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole kiinnostunut kodin estetiikasta.
Estetiikka ei synny rihkamasta.
Ok, mutta miten vastauksesi liittyy edellisiin viesteihin?
Ihmiset ovat erilaisia. Eri asiat kiinnostaa ja miellyttää. Myöskin taloudelliset mahdollisuudet ovat erilaisia.
Pidän siitä, että asunto sisustetaan. Olen kuitenkin harkitseva kulutuksessani ja miksi hankin vain sellaista, mistä tiedän todellakin pitäväni, Vierastan ajatusta muuttaa ja vaihtaa huonekaluja , verhoja tai mattoja. Jos jotakin hankin se saa maksaa ihan mitä vaan. Tottakai kierrän kirppikset, antiikkiliikkeet ja näen usein melkoisen vaivan ennen kuin se sopivin löytyy. NIinpä, jos minulta puuttuvat verhot ne saavat puuttua vaikka vuosia siihen asti kuin löydän mieleiset.
Sisältö on raameja tärkeämpi. Joillekin se koti on sisustuslehden aukeama, jota esitellä muille ja joillekin se on vaan paikka, jossa asutaan.
Vierailija kirjoitti:
Sisältö on raameja tärkeämpi. Joillekin se koti on sisustuslehden aukeama, jota esitellä muille ja joillekin se on vaan paikka, jossa asutaan.
Onhan siinä kai muitakin vaihtoehtoja? Itse tykkään sisustaa mutta en esitellä kotiani kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Pidän siitä, että asunto sisustetaan. Olen kuitenkin harkitseva kulutuksessani ja miksi hankin vain sellaista, mistä tiedän todellakin pitäväni, Vierastan ajatusta muuttaa ja vaihtaa huonekaluja , verhoja tai mattoja. Jos jotakin hankin se saa maksaa ihan mitä vaan. Tottakai kierrän kirppikset, antiikkiliikkeet ja näen usein melkoisen vaivan ennen kuin se sopivin löytyy. NIinpä, jos minulta puuttuvat verhot ne saavat puuttua vaikka vuosia siihen asti kuin löydän mieleiset.
Täysin sama fiilis. En osta mitään mikä ei ole täydellistä ja mitä en todellakin halua. Ja jos jotain haluan, ihan sama mitä se maksaa.
Nro 4 & 8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei sisusta oikeastaan ollenkaan. Eli on toki verhot ja matot mutta ne on vaan sen takia että ne kuuluu olla ja kämppä on täynnä ryönää? Eli mitä tarkoittaa kun ihminen ei millään tavalla sisusta asuntoaan. En tarkoita konmaritusta ettei olisi huonekaluja tms vaan sitä ettei kodista hengi mikään sisustus eikä tunnelma.
Ei kaikki koe sitä tarpeelliseksi. Paras ystäväni asuu siten että siellä on juurikin äidiltä saatu matto koska muuten kaikuisi, huonekalut ovat kaikki ainoastaan tarpeen mukaan ostettu, ei sovitettu yhteen, vaan ensimmäinen parhaan hintalaatu-suhteen omaava on valittu. Hän viihtyy kotonaan erinomaisesti. Samoin minä joka tykkään sisustaa. Isoäitini taas haluaa asua kauniissa kodissa, mutta ei osaa sisustaa itse joten maksaa siitä ammattilaiselle.
Olen ihan samanlainen kuin tuo ystäväsi. :D Mukana roikkuu edelleen opiskeluaikojen työpöytä, kirjahylly ja lapsuudenkodista raahattu nojatuoli jne. Toisaalta tuttuus on kivaa, toisaalta en vaan välitä miltä koti näyttää kunhan se on kotoisa ja toimiva.
Ostan uutta vain jos tulee todellinen tarve/vanha kaluste hajoaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsytti lapsuudenkodissa tuo ainainen verhojen ja mattojen vaihtaminen. Mihin ihmeeseen tarvitaan jouluverhoja, kevätverhoja, pääsiäisverhoja, kesäverhoja, syysverhoja ja talviverhoja? Itselläni on tasan yhdet tänne teetetyt verhot jotka ovat olleet koko sen ajan kun täällä ollaan asuttu, eli 8v. Mattojakaan en ole vaihtanut vaan ostin kerralla laadukkaat. Äitini taas vaihtaa matot uusiin kerran vuodessa.
Sitten taas kuitenkin itse rakastan sisustamista ja äitini ei, hänellä on vain tapana että niin kuuluu toimia (verhojenvaihdot yms) ja ne matotkin ovat hänelle kulutustavaraa. Itse tykkään maalata ja tapetoida aika useinkin, mutta esim huonekalut meillä vaihtuu lähinnä rikkoutumisen tai muun tarpeen mukaan (esim lastenhuoneet). Tykkään laatutavarasta joten lähinnä meillä on vaihtunut 8v aikana sohva kerran ja patjat vaihdettu. Lastenhuoneissa toki enemmän.
Ei meillä kyllä niitä kausiverhoja tai -mattoja pois heitetä, vaan samat on käytössä. Ja ei ole mitään pääsiäis/joulu/tms juhlatekstiilejä erikseen (mutta ei siinäkään mitään pahaa ole mielestäni vaikka olisi) vaan syksyllä laitettavat ja keväällä laitettavat. Sitten ne myös pestään ennen säilöön laittoa. Huonekalut vaihtuu harvoin, nyt ostettiin uusi sohva, edellinen oli 15v ja kissan repimä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsytti lapsuudenkodissa tuo ainainen verhojen ja mattojen vaihtaminen. Mihin ihmeeseen tarvitaan jouluverhoja, kevätverhoja, pääsiäisverhoja, kesäverhoja, syysverhoja ja talviverhoja? Itselläni on tasan yhdet tänne teetetyt verhot jotka ovat olleet koko sen ajan kun täällä ollaan asuttu, eli 8v. Mattojakaan en ole vaihtanut vaan ostin kerralla laadukkaat. Äitini taas vaihtaa matot uusiin kerran vuodessa.
Sitten taas kuitenkin itse rakastan sisustamista ja äitini ei, hänellä on vain tapana että niin kuuluu toimia (verhojenvaihdot yms) ja ne matotkin ovat hänelle kulutustavaraa. Itse tykkään maalata ja tapetoida aika useinkin, mutta esim huonekalut meillä vaihtuu lähinnä rikkoutumisen tai muun tarpeen mukaan (esim lastenhuoneet). Tykkään laatutavarasta joten lähinnä meillä on vaihtunut 8v aikana sohva kerran ja patjat vaihdettu. Lastenhuoneissa toki enemmän.Ei meillä kyllä niitä kausiverhoja tai -mattoja pois heitetä, vaan samat on käytössä. Ja ei ole mitään pääsiäis/joulu/tms juhlatekstiilejä erikseen (mutta ei siinäkään mitään pahaa ole mielestäni vaikka olisi) vaan syksyllä laitettavat ja keväällä laitettavat. Sitten ne myös pestään ennen säilöön laittoa. Huonekalut vaihtuu harvoin, nyt ostettiin uusi sohva, edellinen oli 15v ja kissan repimä. Ap
Ei meilläkään siis äiti niitä pois heitä, vaan niitä on useammat kappaleet valittavana varastossa ja uusiakin ostelee. En itse tuollaista ruljanssia jaksaisi, mutta jokainen tehköön kotonaan juuri niinkuin parhaaksi näkee. Itse uskon että äidilläni on isoksi osaksi tuo tapa koska “niin kuuluu” ei välttämättä niinkään siksi että hän kokisi siihen sisäistä tarvetta esteettisen silmänsä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsytti lapsuudenkodissa tuo ainainen verhojen ja mattojen vaihtaminen. Mihin ihmeeseen tarvitaan jouluverhoja, kevätverhoja, pääsiäisverhoja, kesäverhoja, syysverhoja ja talviverhoja? Itselläni on tasan yhdet tänne teetetyt verhot jotka ovat olleet koko sen ajan kun täällä ollaan asuttu, eli 8v. Mattojakaan en ole vaihtanut vaan ostin kerralla laadukkaat. Äitini taas vaihtaa matot uusiin kerran vuodessa.
Sitten taas kuitenkin itse rakastan sisustamista ja äitini ei, hänellä on vain tapana että niin kuuluu toimia (verhojenvaihdot yms) ja ne matotkin ovat hänelle kulutustavaraa. Itse tykkään maalata ja tapetoida aika useinkin, mutta esim huonekalut meillä vaihtuu lähinnä rikkoutumisen tai muun tarpeen mukaan (esim lastenhuoneet). Tykkään laatutavarasta joten lähinnä meillä on vaihtunut 8v aikana sohva kerran ja patjat vaihdettu. Lastenhuoneissa toki enemmän.Ei meillä kyllä niitä kausiverhoja tai -mattoja pois heitetä, vaan samat on käytössä. Ja ei ole mitään pääsiäis/joulu/tms juhlatekstiilejä erikseen (mutta ei siinäkään mitään pahaa ole mielestäni vaikka olisi) vaan syksyllä laitettavat ja keväällä laitettavat. Sitten ne myös pestään ennen säilöön laittoa. Huonekalut vaihtuu harvoin, nyt ostettiin uusi sohva, edellinen oli 15v ja kissan repimä. Ap
Ei meilläkään siis äiti niitä pois heitä, vaan niitä on useammat kappaleet valittavana varastossa ja uusiakin ostelee. En itse tuollaista ruljanssia jaksaisi, mutta jokainen tehköön kotonaan juuri niinkuin parhaaksi näkee. Itse uskon että äidilläni on isoksi osaksi tuo tapa koska “niin kuuluu” ei välttämättä niinkään siksi että hän kokisi siihen sisäistä tarvetta esteettisen silmänsä vuoksi.
Mulla kyllä on jonkinlainen tarve, syksyllä on kiva laittaa koti pesämäisemmäksi ja tunnelmalliseksi tummin tekstiilein. Keväällä valon lisääntyessä ne taas tuntuvat jossain kohtaa yhtäkkiä tunkkaisilta ja tekee mieli laittaa vaaleita ja raikkaita värejä. Ap
Muutettiin tähän nykyiseen asuntoon ison remontin jälkeen 12 vuotta sitten eikä juuri mitään ole tarvinnut vaihtaa. Kaikki on tarkkaan harkittu juuri tähän huoneistoon eikä mikään pahemmin kyllästytä vieläkään. Suuri osa kalusteista ajattomia klassikkoja. Oon joskus miettinyt pitäiskö yrittää vaihtaa mööpeleiden paikkoja mutta sitten todennut että ne on just parhailla paikoillaan näin kun on. Matot käy talvipakkasella lumihangessa "pesulla". Sohviin ostettiin heti toiset ihan samanväriset vaihtopääliset että voi toiset viedä tarvittaessa pesulaan. Viime vuonna pääliset vaihdettiin eka kertaa ja vanhat kävi pesulassa. Tekstiileillä verhotuissa kalusteissa neutraalit värit ja matot mätsätty niihin. Seinät on valkoiset, lattia on keskiruskeaa lankkua ja kalusteiden puupinnat tummanharmaat. Seinillä on eri gallerioista ostettuja tauluja ja vaihtelua sisustukseen saadaan uusimalla joskus sängynpeite tai sohvatyynyjä. Verhoja on vain minimalisesti kun sälekaihtimet blokkaa paremmin auringon. Valopisteitä on vähintään riittävästi että joskus palaa vain yksi lamppu, joskus melkein kaikki. Seinien maalaus tai tapetointi jokaisen trendin perässä edellyttäisi aina muidenkin sisustuksen osien uusimista enkä oikein näe sellaisessa mitään järkeä.
Kauheinta mitä mä keksin, olisi äidin tavoin vaihtaa kesäksi, talveksi, jouluksi ja pääsiäiseksi uudet verhot, tai ostaa kokonainen astiasarja erikseen arkeen, juhlaan, jouluun tai pääsiäiseen. Missä sellaisia edes säliyttäisi.
Jännempää kai se olisi, jos kaikilla olisi sama tapa sisustaa.