Mies haukkuu aina kun satutan itseni
Jos astun legon päälle, saan kuulla että miksen katsonut eteeni. Jos lapsi kumauttaa päällään nenääni niin miksi piti olla kasvot lapseen päin. Jos poltan käteni kuumaan peltiin niin pitäisihän minun tietää, että se on kuuma ja olla varovaisempi jne. Nämä huomautukset eivät ole vain pari sanaa, vaan useammalla lauseella moittii minua jälkikäteen vahingoistani. En ymmärrä miksi tekee niin, mitä hyötyä siitä pitäisi olla? Ainoastaan pahoittaa mieleni ja aiheuttaa riidan. Nämähän ovat vahinkoja, joissa aiheutan haittaa vain itselleni, ja kipu kyllä riittää kertomaan, että ikävästi kävi. Olen sanonut miehelleni, että hänen tapansa on ikävä, enkä koskaan tekisi hänelle niin, mutta hän vain kohauttelee olkiaan.
Tekevätkö teidän muiden puolisot näin? Jos itse teette, lopettakaa!
Kommentit (8)
Mitä :D anteeksi mutta hymyilytti kovasti tämä.
Mutta en tosiaan osaa sanoa mistä johtuu.
Olen jostain lukenut, että joillakin on vaikeuksia käsitellä sitä, että toinen loukkaa itsensä. En vain tiedä, mistä tuollainen voi johtua.
Mua miehellä hiukan samaa vikaa, mutta musta se on suloista ja osoittaa, että toisella tarve suojella. Mun mies aina suuttuu, jos en laita pyöräilykypärää tai jos jotenkin kohellan :D.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 19:57"]
Mua miehellä hiukan samaa vikaa, mutta musta se on suloista ja osoittaa, että toisella tarve suojella. Mun mies aina suuttuu, jos en laita pyöräilykypärää tai jos jotenkin kohellan :D.
[/quote]
Tuon pyöräilykypäräjutun ymmärrän, koska siinä ottaa tietoisen riskin vahingoittua vakavasti. Silloin voi toivoa että puheet tepsivät ja alat käyttää kypärää. Vahingoista jälkikäteen arvosteleminen on mielestäni eri juttu, täysin turhaa.
Tuosta tuli mieleen kun lapsena aikuiset sano "enkö minä sanonut/ varoittanut" kun satutin itseni. Itse olen välttänyt sanomasta noin omille lapsilleni. Vihasin sitä kun piti "kääntää puukkoa haavassa" kun sattui jo muutenkin. Kai se on tapa joillain.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2014 klo 20:10"]
Tuosta tuli mieleen kun lapsena aikuiset sano "enkö minä sanonut/ varoittanut" kun satutin itseni. Itse olen välttänyt sanomasta noin omille lapsilleni. Vihasin sitä kun piti "kääntää puukkoa haavassa" kun sattui jo muutenkin. Kai se on tapa joillain.
[/quote]
Miehelleni on sanottu noin lapsena, mutta on sitten päättänyt jatkaa kivaa tapaa eteenpäin.
ap