Uskotko "vanhoihin sieluihin" ja näetkö sellaista lapsissasi?
No tuskin monikaan oikesti uskoo, mutta edes huviksesi oletko ajatellut asiaa? Mua on lapsena sanottu vanhaksi sieluksi, ja se muistui tässä mieleen kun netin syövereissä joku jotakin lasta sillä termillä kuvasi. Enimmäkseen ajattelen, että vanhaksi sieluksi mielletään temperamentiltaan rauhallinen, herkkä ja pohdiskeleva lapsi, ja nuoria sieluja on sitten vilkkaammat ja touhukkaammat, ihan tavallisia lapsia kuitenkin molemmat.
Rupesin huvikseni miettimään olisiko omat lapset ns. vanhoja vai nuoria sieluja, ja vanhemmasta pojasta en oikein osaa sanoa, on aika samanlainen kuin minä. Ehkä sitten on vanha sielu, mutta jos on niin on hieman ehkä hukassa tässä elämänvaiheessa ja kaipaa paljon kannustusta. Miettii kyllä syvällisesti asioita ja pystyy ymmärtämään päiväkoti-ikäiseksi aika hyvin vaikka sosiaalisia kuvioita ja miettimään miksi joku toimii niin kuin toimii jne. No, itseni tuntien en yhtään ihmettele että olen näkevinäni sitä vanhasieluisuutta hakemattakin.
Mutta nuorempi lapsi, tyttö vielä alle 1v., tuntuu erilaiselta kuin minä. Hän on määrätietoinen ja vaikuttaa sellaiselta vanhalta sielulta jolla on täällä joku tehtävä ja joka on koko ajan tiennyt miten täällä kuuluu olla :).
Tyttö syntyi melkein itse, topakkana ja virkeänä, lääketieteellisin termein oli "hyvin sopeutunut" kohdunulkopuoliseen elämään, sittemmin ollut kehityksessään ikätasoista edellä useassa asiassa. Tytön puuhia on hauska seurata, kun tuntuu että hän tietää tasan mitä vauvojen kuuluu tehdä ja miten niitä pitäisi hoitaa, ja katsoo joskus meitä vanhempia sen oloisena että kyllähän te tän tiedätte, hoitakaa nyt hommanne kun en itse vielä tällä iällä osaa. Kiinnostunut kaikesta uudesta, ihan niin kuin muistelisi että ai niin tällaistakin kamaa täällä maan päällä oli. Toisaalta ei varmaan jaksaisi odottaa että kasvaa ja pääsee tekemään tärkeitä asioita, toisaalta vaikuttaa että viihtyy ihan hyvin vauvana koska kasvamisessa kuitenkin kestää oma aikansa ja vauvana saa tehdä hölmöjä asioita kuten nuoleskella lattiaa :D.
No joo, en todella ole tosissani vaan ihan huvikseni olen näkevinäni sitä ja tätä "sieluni silmin", mutta olisi hauska kuulla teiltä muilta omista lapsistanne analyysia.
Kommentit (5)
Meidän poika on muuten tosi vilkas, liikkuvainen ja sosiaalinen. Ajattelevainen silti myös, aika erikoinen pakkaus kaikkiaan. Ja joo, tämä ei ole mitään "mun lapsi on vaan paras" ajattelua ollenkaan.
Hetkonen...
Olen nähnyt tämän aloituksen ennekin...
Suomi24 palstoilla pari vuotta takaperin...
Hetkonen...
Olen nähnyt tämän aloituksen ennekin...
Suomi24 palstoilla pari vuotta takaperin...
Mun veljenpoika on vanha sielu. Vaikka se on pieni, näen sen aina vanhana ukkona.
Ja minä oon vanha sielu.
Yks mies sanoi mulle kerran että oon ollu täällä 2000 vuotta aikaisemmin.
Mun mielestä ei oo uskon asia ollenkaan, vaan ihan vaan fakta. Meidän poika on vanha sielu, tekee kaiken "ennen aikojaan" ei hämmästele eikä pelkää mitään.. Tietää juttuja opettamatta. Ja selkeästi vanhempi sielu kuin vanhemmillaan, vaikka itsenikin "vanhaksi" tiedän.