Runo/myötätuntolause masentuneelle/ahdistuneelle?

Joh.15:18-19

Aamun valkeudessa,

syksyn alkukirpeydessä

minä olen.

Tuntuu kuin nostaisin

pääni jostain

maan uumenista,

kaivautuisin esiin,

katsoisin maailmaa ensi kerran.

Hei, täältä tullaan,

olen viimeinkin pinnalla,

uskalsin tulla esiin

omana itsenäni.

Vesalan Uusia unelmia:

Mulle sä olet ihme

Tää ei oo mikään sun tila viimeinen

Älä katso inhoten peiliin

Sieltä katsoo kyllä kaunis ihminen

Sä lähdet maata kiertämään

Ja kaikki planeetat on sua varten

Tänään et viel uskalla ulos

Jäädään uusimaan sun unelmii