Olen nyt vasta tajunnut kuinka paljon pidän eräästä miehestä
Emme ole nähneet useampaan kuukauteen. Mies oli minusta kiinnostunut, mutta en heti tajunnut sitä ja itselläni meni silloin ns.lujaa ja olin mitäänmerkitsemättömän säädön "pauloissa". Epäsuorasti pyysi treffeillekin, mutta kieltäydyin, kun oli silloin muuta menoa ja en siinä tilanteessa tajunnut. Tuon jälkeen hän muuttui ja nyt emme ole törmänneet useaan kuukauteen.
Mutta mitä enemmän aikaa on kulunut, olen huomannut miettiväni häntä yhä enemmän. Tapailusta muiden miesten kanssa ei ole tullut mitään. Itsestäni tuntuu, että oikeasti haluan tuon miehen itselleni, jos hän on vain myös vielä halukas.
En nyt tiedä muuttuiko tuo mies siksi, että kiinnostus lopahti vai että olisi kokenut tilanteen noloksi, kun luuli ilmeisesti saaneensa minulta pakit. Miten selvittää asia? Pelkään myös itse nolaavani itseni, jos lähestyn miestä ja hän on menettänyt kiinnostuksensa ja kyse ei ole vain "muurista".
Miten itse toimisitte?
Kommentit (12)
Vähän luulen, että olen väärä henkilö antamaan neuvoja tässä asiassa, mutta teen sen silti...:) On todennäköistä, että miehen kiinnostus on todellakin hiipunut sen seurauksena, kun annoit ymmärtää että kyse olikin hänen taholtaan vain yksipuolisesta kiinnostuksesta. Ja jos otat häneen nyt yhteyttä, niin on hyvin mahdollista, että vain "nolaat" itsesi. Mutta mitä sitten? Joskus sitä täytyy epäonnistuakin (tai ainakin se voi olla hyväksi), eikä maailma siihen romahda, ja ainakaan ei tarvitse jossitella jälkeenpäin. (Ja mitä asiallisemmin lähestyt miestä, sitä pienempi se nolaamisen mahdollisuus on.)
No ainakin jos kiinnostuneita on jostain syystä yhtäkkiä paljon enemmän kuin mihin on tottunut, niin ei kai ole mitenkään ihmeellistä, jos pää menee sellaisessa tilanteessa vähän pyörälle, ja tulee tehneeksi tyhmyyksiä. (Itsellä on kokemusta tällaisesta monen, monen vuoden takaa.) Jotkut asiat vaan tulee opittua kantapään kautta.
Sano että ethän luullut niitä pakeiksi.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 22:34"]
No ainakin jos kiinnostuneita on jostain syystä yhtäkkiä paljon enemmän kuin mihin on tottunut, niin ei kai ole mitenkään ihmeellistä, jos pää menee sellaisessa tilanteessa vähän pyörälle, ja tulee tehneeksi tyhmyyksiä. (Itsellä on kokemusta tällaisesta monen, monen vuoden takaa.) Jotkut asiat vaan tulee opittua kantapään kautta.
[/quote]
No eipä luotettavaa kuvaa itsestään anna. Ajattelisin, että varmaan tekee niitä tyhmyyksiä sitten suhteessakin, jos sellainen joskus kehittyy.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 22:46"]
No eipä luotettavaa kuvaa itsestään anna. Ajattelisin, että varmaan tekee niitä tyhmyyksiä sitten suhteessakin, jos sellainen joskus kehittyy.
[/quote]
Kyllä minä ainakin olen ymmärtänyt monia asioita vasta sitten, kun olen ne itse kokenut. Virheistäkin voi oppia.
8: Olen kolmikymppinen. Jos kumppanikandidaatillani tosiaan olisi noin huono arvostelukyky, niin halut todella katoaisivat sitä myöten. Haluan suhteen sellaisen ihmisen kanssa, joka tietää ympäriinsä säheltämättä, mitä tahtoo.
Kiitos neuvosta! :)
Täytyy yrittää rohkaistua ja miettiä siltä kannalta, että kerranhan täällä vain eletään ja että on helpompaa jatkaa elämää, vaikka mies ei olisi enää kiinnostunut, kun asiasta on varmuus.:)
t.ap.
Älä turhaan vaivaudu. Me olemme jälleen pariskunta hänen kanssaan. T. hänen lastensa äiti.
Ainahan voi vedota siihen, että silloin puskista tullut tilanne sai sut hämilleen, ja vasta nyt pystyt käsittelemään tunteitasi kunnolla.
Riippuu persoonasta, itse ehkä ottaisin peruuttamattomasti nokkiini jonkin "säädön" varavaihtoehdoksi rankkaamisesta.
:p no kukaan aikuinen ei ainakaan reagoisi noin kuin 7. Tilanteet muuttuvat, sinulla on nyt tilaa elämässäsi. Kannattaa kysyä vaikka kahville asiallisesti. Sitten asia ei jää vaivaamaan oli vastaus mikä vain. Onnea matkaan :)
up