Järkytyin! onksse muka tätä koko ajan?

Toisnaan on ja toisinaan ei. Voi vaihdella samalla naisellakin. Itselläni oli eka raskaus todellakin raskasta, koko raskauden jatkunut pahoinvointi ja ihan järkyttävä uupumus jne. Toisaalta toisessa raskaudessa olin koko ajan elämäni kunnossa, ei mitään muita oireita kuin vatsan kasvu ja ihan loppuvaiheessa pienet alaselkäkivut ja suuren vatsan aiheuttama lievä epämukavuus.

Jep. Ei minulla nuo kaikki olleet, mutta sietämätöntä se oli. Synnytys oli helpompaa kuin olla raskaana. 

Mutta eihän se kaikilla näin ole.

Paskaahan tää on suoraan sanottuna

mä olen ollut elämäni kunnossa kaikki neljä raskauttani alusta loppuun, jopa kaksosraskauden. raskaudet lähes oireettomia, odotin sitten tyttöä, poikaa tai sekä että.

ei sitä koskaan voi etukäteen tietää, mulla oli ehkä onnea, ehkä asennetta

No en mä kyllä noista kuittaa kuin pissahätäasian ja mielialan vaihtelut. Raskainta mulle molemmissa raskauksissa on ollut huoli siitä, onko vauvalla kaikki hyvin. Erityisesti tämä on korostunut tässä jälkimmäisessä raskaudessa, kun jaloissa kaahaa taapero ja ei yhtään ehdi keskittyä omaan oloonsa.