Verikorvan hoito koiralla

Koirallamme kehittyi verikorva. Korva tyhjennettiin Univet Espoon Eläinsairaalassa, mutta verikorvan uusitumiseen oli 50% mahdollisuus.
Eläinlääkäri selitti verikorvan hoitona käytettävän tikkausmenetelmää.
Korva tikattaisiin tilkkutäkkimäisesti, joka aiheuttaa korvassa arpikudoksen mudostumisen ja tällöin verikorva ei pääse enää uusiutumaan. Verikorvan uusiutuessa meitä kehotettiin varamaan aika suoraan leikkaukseen. Verikorva uusiutuikin samantien ja varasimme ajan leikkaukseen viikon päästä.

Tuodessamme koiran leikkaukseen eläinlääkäri ei tullut tapaamaan meitä, vaan koiramme vietiin suoraan takahuoneeseen preppaukseen hoitohenkilökunnan toimesta. Tullessamme hakemaan lemmikkiämme leikkauksen suorittanut eläinlääkäri tuli pikaisesti tapaamaan meitä vastaanottoaulassa. Hän kertoi käyttäneensä Yhdysvalloissa käytettävää uutta menetelmää verikorvan hoitoon, joka on klinikalla koekäytössä ja sanoi käyttäneensä koiraamme "koekaniinina". Olimme tyrmistyneitä miten leikkaus oli voitu suorittaa kokeellisella tavalla ilman hyväksyntäämme, etenkin kun viikko sitten meille oltiin juurta jaksaen selitetty miten perinteinen leikkaus tehdään ja mitä sillä saavutetaan. Eläinlääkärivaihdos tuli meille myös yllätyksenä, sillä olimme ajatelleet lääkärin, jonka olimme tavanneet viikkoa aikaisemmin, suorittavan verikorvaleikkauksen. Eläinlääkäri ei kertonut edes jälkikäteen miten käytetty leikkausmetodi toimii, emmekä saaneet kotiutusohjeissa mitään tietoa käytetystä leikkausmenetelmästä tämän virallista nimitystä lukuunottamatta (Sutureless Hematoma Repair System). Ajattelimme kuitenkin, että kunhan tällä saadaan koiramme korva paranemaan, niin käytetyllä tavalla ei ollut merkitystä.

Tästä alkoi pian kuitenkin varsinainen itku ja hampaiden kiristys. Olimme viikon aikana yhteydessä eläinsairaalaan kahdesti. Ensin korva tuntui erittävän runsaasti kudosnestettä ja haiskahti hieman, mutta meille vakuutettiin kaiken olevan kunnossa. Jos vuoto muuttuisi kellertäväksi, antibioottihoito tulisi aloittaa. Pari päivää myöhemmin niskassa olevat tikit pettivät, joten jälleen soitimme eläinsairaalaan ja varasimme ajan seuraavalle päivälle. Leikkauksesta oli tässä vaiheessa kulunut viikko. Tapasimme ensi kertaa leikkauksen suorittaneen eläinlääkärin kunnolla hoitohuoneessa. Hänen mukaansa korvalehti oli paranemassa hienosti ja oli hyvän näköinen. Korvalehden yläpuoli oli kuitenkin hautunut ja lievästi tulehtunut levätessään ylöspäin päälakea vasten. Koiramme rauhoitettiin, korvalehti puhdistettiin, koira sai antibioottia ruiskeena ja silikoniliuskojen alaosa niitattiin paperiliittimillä yhteen (!). Emme tienneet oliko tuo oikea tapa vai ei, mutta luotimme koiramme saamaan hoitoon.

Pari päivää myöhemmin soitimme jälleen Espoon Eläinsairaalaan huomattuamme korvalehden pään mätivän maanantaina aloitetusta antibioottikuurista huolimatta. Koska silikoniliuskat oli nidottu kiinni toisiinsa, kudosneste ei päässyt enää valumaan silikonin alta, vaan korvan kärkiosa istui järkyttävältä haisevassa eritteessä.
Irroitimme paperiliittimen niitit ja yritimme puhdistaa korvaa silikoniliuskojen alta parhaamme mukaan. Korvan päästä irtosi paloja kudosta sekä alimmaisten muovitappien kohdalta kudos oli muuttunut keltaiseksi. Veimme lemmikkimme eläinsairaalaan tarkastukseen, jossa yliajalle jäänyt eläinlääkäri tarkasti korvan, irroitti muovitapit ja silikoniliuskat sekä poisti korvan mädäntyneen kuoliossa olevan kudoksen veitsellä. Kotiuduimme verta vuotavan leikkaushaavan sekä 3x3cm kokoisen avohaavan kera. Kotona myöhemmin korvalehden kärkiosa kuivui, mustui ja irtosi.

10pv myöhemmin menimme jälkitarkastukseen Espoon Eläinsairaalaan.
Hoitavan eläinlääkärin mukaan "verikorvaleikkaus oli onnistunut upeasti" sekä tulos oli "kosmeettisesti hyvä".
Mielestämme tulos on kuitenkin vähemmän upea tai hyvä, sillä korvalehden kärkiosa meni osittain kuolioon, jonka seurauksena korvalehdestä puuttuu yli 3cm pala sekä avohaavaa parannellaan vielä muutaman viikon ajan. Nähtäväksi jää miten korvalehti tulee kestämään talvipakkasia ja aiheutuuko tulehduksesta ja kuoliosta muita ongelmia.

Jätimme koiramme hoidosta kirjallisen palautteen Espoon Eläinsairaalaan. Mielestämme lemmikin omistajilla on kuitenkin oikeus saada tietää leikkauksesta käytettävästä mentelmästä etukäteen ja näin tehdä ajankohtaisiin tietoihin perustuva päätös oman lemmikin hoidosta.
Emme olisi missään nimessä antaneet suostumusta Espoon Eläinsairaalassa koekäytössä olevalle hoidolle lemmikkimme luonteen, historian sekä terveydentilan huomioonottaen. Valituksessamme pyysimme ensisijaisesti selitystä käytetystä leikkausmenelmästä, syytä "koekaniiniksi" joutumiseksi sekä kirjallista anteeksipyyntöä. Odotimme naiivisti puolueetonta katselmusta tapahtuneeseen, mutta näin ei ole kuitenkaan käynyt. Lisäksi hoitava eläinlääkäri valehteli antamassaan lausunnossa useista koiramme hoitoon liittyvistä seikoista.

Meille vakuutettiin, että koiraamme ei käytetty koekaniinina, mutta tätä termiä kuitenkin käytettiin useasti hoidon aikana. Lisäksi lemmikkiämme hoidettiin kolmasti ilmaiseksi massiivisen tulehduksen jälkeen ja lisätutkimuksiin tuominen kuitattiin koekaniinina toimimisena. Ehkä tämä olisi jossain tilanteessa voinut jopa vähän naurattaa, mutta koska oman lemmikin "kokeellinen" leikkaushoito sattui menemään vähemmän hienosti johtaen korvan osittaiseen kuolioon, niin hieman tämä särähti korvaan. Mielestäni "koekaniini" termin käyttö on epäammattimaista ja osoittaa huonoa arviointikykyä. Hoitava eläinlääkäri on vastuutaan paeten myös kommentoinut sähköpostitse, että "jatkossa menetelmää tullaan käyttämään ehdottomasti verikorvaleikkauspotilaille".

Jälkeenpäin ihmetellessämme miten korvalehden kuolio on verikorvaoperaatiossa mahdollinen, olemme törmänneet internetissä Sutureless Hematoma Repair System® - Procedure Guide dokumenttiin (http://www.practivet.com/downloads/HematomaDFU.pdf). Tässä käydään läpi kaikki operaation vaiheet. Ohjeissa on varoitus punaisella:
"*WARNING!
• DO NOT OVER TIGHTEN THE CLIPS AS THIS COULD RESULT IN IRRITATION OR PRESSURE NECROSIS!
 Place a ring to the side of the clip to act as a spacer prior to sliding the 1st ring in place to help prevent over tightening."
Ymmärrämme tämän tarkoittavan sitä, että silikoniläpysköjä ei saa kiinnittää toisiinsa tiivisti paperiniitein, jolloin korvalehden kärki jää puristukseen kahden silikonilevyn väliin.
Paperiliittimillä yhteenliitettynä silikoniliuskat ovat tiiviimmin yhdessä kiinni kuin muoviruuveilla.  Alunperin silikoniliuskojen pään väliin jäin korvalehden verran tilaa, jolloin neste pääsi vuotamaan silikoniliuskojen välistä pois (kts kuva 9, Sutureless Hematoma Repair System® - Procedure Guide).

Toivomme, että jokainen lemmikin omistaja saa päättää lemmikkinsä hoidosta itse. Itse emme missään nimessä suosittelisi yllä mainittua uudella tekniikalla tehtyä leikkaushoitoa tai Espoon Eläinsairaalaa verikorvan hoitamiseen. Monta vuotta kestänyt hoitosuhteemme päättyikin surullisesti tähän hoitokertaan, joka olisi voitu välttää yksinkertaisesti kysymällä halusimmeko "kokeellisen leikkaushoidon"
vai emme.