Opiskelu ilman biletystä yms?

Oon ollut pari vuotta lukion jälkeen työelämässä, mutta sitten hain yliopistoon ja pääsin. Vaikea ala päästä sisään, mutta tein sen, ja nyt haluan keskittyä opiskeluun (tosin töissä on pakko käydä, että riittää rahat). Mulle tuli jotenkin kovin yllätyksenä se, kuinka suuri painostus on osallistua kaiken maailman yhdistyksiin, kerhoihin, biletykseen... Pitää verkostoitua ja sitten annetaan ymmärtää, että jos ei verkostoidu, voi unohtaa edes keskinkertaisen menestyksen työelämässä.

En ole mitenkään tolkuttoman sosiaalinen, mutta tulen kyllä ihmisten kanssa helposti toimeen, ryhmätöissä saan suuni auki ja esiintyminenkin on nykyään aika helppoa. Mua ei kuitenkaan juuri kiinnosta osallistua opiskelun ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Olen kyllä tutustunut ihmisiin ja käynyt muutamissa bileissäkin ja ihan hauskaahan niissä on ollut. Mulla on kuitenkin oma kaveripiiri, elän hyvässä parisuhteessa mieheni kanssa ja haaveilen lapsista... Suurin osa opiskelukavereista on 2-3 vuotta mua nuorempia, juuri muuttaneet omilleen/asuvat vielä kotona... Tosi mukavia ihmisiö olen tavannut, mutta elämäntilanteet on aika erilaiset, vaikkei ikäeroa laskettaisikaan. Aikaakaan ei jää kauhean paljon yli, kun opinnot vie reilusti aikaa ja töissä käyn 2-3 kertaa viikossa. Jäljelle jäävän vapaa-ajan (, jota ei ole paljon) haluaisin käyttää mieheni, ystävieni, liikuntaharrastusten ja perheeni parissa. 

Opinnot sekä tuleva työura on mulle tärkeitä ja olen valmis käyttämään opiskeluun paljon aikaa ja oma alan työpaikan saadessani siihen panostamaan (toki hoidan hommani hyvin nykyisessäkin työssä). Kaipa haluaisin kuulla kokemuksia siitä, kuinka opinnoista ja uran luomisesta selviytyy, jossei käytä niin paljon vapaa-aikaa yhdistyksiin ja biletykseen, juurikin tähän verkostoitumiseen. Onko PAKKO olla hirveän aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa, jos omaa ihan normaalit sosiaaliset taidot :D 

Vertaistukea, kokemuksia, mielipiteitä, jotain?