Lue keskustelun säännöt.
Ystävyys voi muuttua elämänmuutosten mukana?
28.09.2014 |
Luin mielenkiintoisen kirjoituksen ystävyydestä ja siitä miten se voi muuttua,jopa loppua kokonaan toisen muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Usein ystävyys on voinut kestää vuosia ja ollaan oltu ehkä kokoajan samassa elämäntilanteessa. Sitten kun toinen saa lapsen tai toinen eroaa,tai kahdesta sinkku ystävyksestä toinen alkaa seurustella ja hyppää huumaan mukaan, toinen muuttaa kauemmaksi tms isompaa muutosta,voi ystävyys jopa päättyä. Itselläni on tilanne,jossa kaksi ystävääni,läheisintä siis on alkanut seurustella. Kolmesta sinkusta,nyt minä olen ainut sinkku(näin on ollut pitkään,ennen olimme huonoissa suhteissa,tuli eroja vähän eri aikaan,mutta tilanteet oli suht samoja,nyt uusi tilanne) ja tunnen oloni hylätyksi ja yksinäiseksi. Tuntuu että ystävyys on todellakin muuttunut ja vaarassa päättyä kokonaan..
Kommentit (3)
Totta se on, että ystävyys muuttuu elämäntilanteiden ja iän myötä. Kun ajattelen hyvää ystävää, jonka olen tuntenut alakoulusta asti, niin kyllä meidän tiellämme on ollut monenlaisia vaiheita. Vieraannuimme toisistamme aika pahasti, kun ystävä tuli uskoon eivätkä vanhat maalliset ystävät olleet enää arvossaan. Sitten ystävä meni naimisiin, ja sehän on yleisesti tunnettu saumakohta, jos esimerkiksi toinen ystävyksistä on perheetön. Olen toki yhden hänen lapsensa kummi, mutta siitäkin huolimatta tapailimme monen vuoden ajan vain silloin tällöin. Nykyään sitten taas suhde on läheisempi ja tapaamme aika usein, mutta jokin hiertää edelleen. Olen huomannut, että on asioita, joita en hänelle kerro. Hänen on mm. vaikea ymmärtää, että erilaisesta taustasta kotoisin oleva on aina vähän erilainen, vaikka olisikin sujut menneisyytensä kanssa. Aivan viime aikoina on taas alkanut tuntua siltä, että pieni tauko voisi olla paikallaan tapaamisissa. Katsotaan nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai voi. Jopa parisuhde voi muuttua.
Itse olen käynyt nyt vuoden aikana ison elämäntaparemontin; lopetin tupakoinnin, lopetin alkoholin kokonaan, aloitin kuntoilun, hankin harrastuksia,..päätin uskaltaa elää, tulla onnelliseksi ja terveemmäksi.
Nyt avioliittomme on syvemmässä kriisissä kuin koskaan: minä muutuin, mies ei, enkä tiedä miten enää saamme palaset loksahtamaan paikalleen.
Avioliittoa takana 17 vuotta.
Kyllä niin voi käydä. Sinun tilanteessasi ystävilläsi on ilmeisesti ei-niin-vanhat -suhteet, joten heillä varmasti vielä on se kiinnittymisvaihe menossa puolison kanssa. Silloin muut ystävät jäävät usein vähemmälle huomiolle. Ymmärrän yksinäisytesi, mutta koita sinäkin ymmärtää ystäviesi tilannetta. Aikaa kun kuluu, alkavat hekin todennäköisesti kaivata sinun seuraasi enemmän. Sillä aikaa koita keksiä itsellesi vaikka uusi harrastus, jossa saatat tavata uusia ihmisiä. Heistäkin voi ajan kanssa tulla ystäviä:) Tsemppiä:)