Mitä tarkoittaa puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus?

Mä ymmärrän tämän sellaisena psykoottisen ihmisen puheena ja toimintana, jossa ulkopuolinen ei näe päätä eikä häntää. Potilas voi kertoa vaikka, että on käynyt kaupassa ja ostanut kahvia, leipää ja juustoa, ja jo saman lauseen sivulauseessa vilisee CIA:n agentit, valvontalaitteet ja se, että hän on itseasiassa sekä paavi että venäjän kadonnut anastasia ja jumala rankaisee. Kuuntelija jää miettimään, että miten tämä kaikki liittyi hänen ruokakauppareissuunsa ja siihen mitä hän on tänään syönyt iltapalaksi, mistä alunperin keskusteltiin.

Mulla lähtee ajatus ihme radoille, jos olen todella väsynyt. Siis en enää kykene ajattelemaan selvästi, enkä voi sille mitään. Sanat muuttuvat toisiksi. Ajatus kulkee outoja polkuja. Pahinta on, kun menen sänkyyn makaamaan. Silloin alan kuulla ajatukseni ääninä, jotka kaikuvat pääni sisällä, ja se puhe on sellaista, että "kun menin hakemaan croissantteja, en pystynyt, sivulause yksi, siinä oli toinen virke. Kuvottaa. Se kuvottaa, että. Niin paljon croissantteja. Niin paljon. Niin paljon. Minä kaivan, minkä jaksan, ja löydän pelkkää liimaa, enkä voi liimata mitään. Lasia. Rikkinäistä lasia."

Siis jotain tuollaista puuroa, ajatukseni muuttuvat sellaiseksi. Joskus olen puhunut outoja, mutten muista sitä jälkeenpäin. Mutta mun täytyy siis olla hyvin väsynyt ja rasittunut. Se olisi hirveää, jos tuo tila olis pysyvästi päällä. Se on pelottavaa, jos se pitkittyy jostain syystä.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 21:23"]

Mulla lähtee ajatus ihme radoille, jos olen todella väsynyt. Siis en enää kykene ajattelemaan selvästi, enkä voi sille mitään. Sanat muuttuvat toisiksi. Ajatus kulkee outoja polkuja. Pahinta on, kun menen sänkyyn makaamaan. Silloin alan kuulla ajatukseni ääninä, jotka kaikuvat pääni sisällä, ja se puhe on sellaista, että "kun menin hakemaan croissantteja, en pystynyt, sivulause yksi, siinä oli toinen virke. Kuvottaa. Se kuvottaa, että. Niin paljon croissantteja. Niin paljon. Niin paljon. Minä kaivan, minkä jaksan, ja löydän pelkkää liimaa, enkä voi liimata mitään. Lasia. Rikkinäistä lasia."

Siis jotain tuollaista puuroa, ajatukseni muuttuvat sellaiseksi. Joskus olen puhunut outoja, mutten muista sitä jälkeenpäin. Mutta mun täytyy siis olla hyvin väsynyt ja rasittunut. Se olisi hirveää, jos tuo tila olis pysyvästi päällä. Se on pelottavaa, jos se pitkittyy jostain syystä.

[/quote]

weird.

Sille on varmasti jokin ihan oikeakin määritelmä.

Itsellä on sellaista että en saa pidettyä ajatusta kasassa. Se pakenee, en saa rakennettua lauseita, rupean selittämään jotain ihan muuta johon jokin sana johtaa enkä enää muista mitä piti sanoa tai mistä puhuttiin. En vain saa pidettyä ajatuksia tai puhetta kasassa. Samalla tavalla ilmenee käyttäytymisessä. Hajamielisyyttä äärimmäisyyksin vietynä. Kirjoittaminen sujuu paljon paremmin.

Olen todella väsynyt, se lie selitys. En tosin usko että tuo on lähelläkään oikeaa määritelmää? Olisi kiva tietää mikä se on.

Jotain tällaista?

"

Olen hyvin onnellinen ja siunattu siitä kokemuksesta, kasvot voi vääntää vaikka "koiran" tai "aasin" kasvoiksi jos haluaa, mutta suurin osa ihan ei-uskovaisista ihmisistä on nähnyt kyseisissä Olympiastadionin kuvissa selkeät Jeesuksen kasvot hiuksissani, tapaus huomioitiin USA:ssa poikkeuksellisena tapahtumana, ihan suoraan sanottuna ei se Jesse noin vaan ilmesty hiuksiin ihan joka pvä......ja ne Iltasanoman vertaukset ovat typeriä, Jeesuksen kasvot ihmisen päänalueella on "pikkuisen" eriasia kuin jos Hänet on nähty joskus "paahtoleivässä", "perunassa" ja ties missä. On se kumma että ihmisillä on suoraan nenän edessä todisteet, eivätkä siltikään osa usko! Eikä kyseessä nyt ole niinkään että Jeesus oli minun pääni alueella, vaan joku merkki koko Suomelle herätyksestä, en minä osaa sanoa mitä se tarkoitti. Sain itse Pyhän Hengen kosketuksen ja Hänen varjeluksensa, mutta kyllä asialla oli joku tärkeä sanoma koko Suomelle. Jeesushan tuli pelastamaan ja armahtamaan kivitettyjä, "huonoja ihmisiä", ei Hän tullut kuolemaan ristillä täydellisten ihmisten puolesta. Hän oli nimenomaan armahtaja. Ja mitä tulee showesityksiini jne. Esim. Dolly Parton sekä lukuisat muut kuuluisat ns.seksikkäät esiintyjät ovat uskossa, myös monet esim. Idols voittajat. En koe sen asian kanssa mitään ristiriitaa. Ja hei haloo arvostelijani: olen sinkku, tottakai siihen kuuluu deittailu eri ihmisten kanssa eihän sitä muuten tapaa ketään! Jos haluatte kääntää sen "prostituutioksi", niin siitä vaan, niinhän te käännätte kaiken muunkin päässänne miten haluatte! On totta, että Tukholmassa minua odottaa eräs korkeastikoulutettu mies, mutta sanoin hätiköidysti että "sovimme seurustelevamme." Ei sen pidä olla mikään sopimus, siinä pitää olla mannapuuroa ja mansikkaa....juuri oikeanlaista kemiaa! ;) eika kaikki rakkaudet ole "rakkautta ensisilmayksella", monet suhteet tarvitsevat aikaa kehittyakseen. Mutta elama on lyhyt eika minulla ole aikaa jahkailla ja pyoritella asioita! Turha myoskaan surra ja syyllistaa itseaan loputtomasti menneisyydesta, olen katunut tietyt virheet sydamestani ja saanut ne Jumalalta anteeksi. En ymmarra elamaa edelleenkaan, en ymmarra viattomien lasten karsimysta ja osan ihmisten pahuutta. Mutta sen tiedan varmasti, etta Elävä ja Persoonallinen Jumala, Herramme on olemassa ja Han nakee meidat joka hetki ja kuulee rukouksemme. Puhuimme naista asioista paljon Julian kanssa, varsinkin viimeisella yhteisella etelanmatkallamme Thaimaassa, jossa Julia kavi viimeisten 3 viikon ajan lapi myos kaikki vaikeat miessuhteensa. Istuimme oisin merenrannalla Koh Samed saarella ja annoin hanen vain puhua ja itkea. Han sanoi minulle jo silloin, etta: " Johanna, ela minunkin puolestani. En jaksa tata elamaa."

"

http://www.seiska.fi/Johanna-Tukiainen/Kylla-se-Jeesus-oli-joka-hiuksiini-ilmestyi-/1054282

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 21:23"]

Mulla lähtee ajatus ihme radoille, jos olen todella väsynyt. Siis en enää kykene ajattelemaan selvästi, enkä voi sille mitään. Sanat muuttuvat toisiksi. Ajatus kulkee outoja polkuja. Pahinta on, kun menen sänkyyn makaamaan. Silloin alan kuulla ajatukseni ääninä, jotka kaikuvat pääni sisällä, ja se puhe on sellaista, että "kun menin hakemaan croissantteja, en pystynyt, sivulause yksi, siinä oli toinen virke. Kuvottaa. Se kuvottaa, että. Niin paljon croissantteja. Niin paljon. Niin paljon. Minä kaivan, minkä jaksan, ja löydän pelkkää liimaa, enkä voi liimata mitään. Lasia. Rikkinäistä lasia."

Siis jotain tuollaista puuroa, ajatukseni muuttuvat sellaiseksi. Joskus olen puhunut outoja, mutten muista sitä jälkeenpäin. Mutta mun täytyy siis olla hyvin väsynyt ja rasittunut. Se olisi hirveää, jos tuo tila olis pysyvästi päällä. Se on pelottavaa, jos se pitkittyy jostain syystä.

[/quote]

weird.

[/quote]

Monet mielen häiriötilat on jotenkin kytköksissä toisiinsa. Ne ovat liukuvia käsitteitä. Mä olen eläkkeellä mielenterveysongelmien takia. Mulla ei ole diagnosoitu mitään tällaiseen viittaavaa, mutta niin vaan sitä tapahtuu. Se on hurjaa, että tajuan ajatusten menevän oudosti, mutta ne eivät suostu muodostamaan selviä kokonaisuuksia, hyppivät vain sinne tänne, enkä saa niitä järjestykseen, enkä oikeastaan pysty edes sanallisesti ajattelemaan, että jokin on vialla. Sanallinen ajattelu ei enää toimi.