Tiedätkö ketään, jolla olisi huonot elämäntavat
mutta olisi silti elänyt pitkään?
Kommentit (9)
Lähisukulainen. Kovaa ryyppäämistä, välillä selviä kausia, jatkunut jostain alle kolmekymppisestä lähtien. Vielä 72-vuotiaana hengissä ja suht ok kunnossa.
Eihän tuo ikä vielä älyttömän korkea ole, mutta joku voisi kuvitella, että jo 60-vuotiaana olisi haudassa tuolla ryyppäämisellä. Jos sitten tuohon vertaa, niin jollain kerran viikossa ryyppäämisellä ei ole varmaan mitään vaikutusta elinikään.
Vajaa keski-ikäinen mies, joka ei syö vihanneksia. Äiti on ostanut vitamiineja, mutta muuten juo alkoholia, syö lihaa ja muita rajattuja ruokia.
Tiedän, ja henkilö on vieläpä lääkäri.
Yli kasikymppinen jo, eikä ole ikinä harrastanut liikuntaa ja ruokavalio on koostunut lähinnä sokeriherkuista.
Onkohan ketään masentunutta joka olis elänyt pitkäikäiseksi? Ja ilman suurempia kognitiivisia häiriöitä (dementia ym).
Pappani. Veti tupakkaa 2 askia päivässä ja oli melkein joka päivä humalassa. Ruokavaliona läskiä, makkaraa, perunaa, pullaa ja kahvia. Kuoli 99-vuotiaana.
Äitini. Aloitti tupakanpolton 13v, juhli villisti nuorena. Ruokavalio ihan holtiton.
Iältään 87v.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ketään masentunutta joka olis elänyt pitkäikäiseksi? Ja ilman suurempia kognitiivisia häiriöitä (dementia ym).
Tällaisenkin tunnen :D
Vanha mies, jolla ollut lapsesta saakka paniikkihäiriö, koko aikuiselämänsä pitkiä masennuskausia, kehodysmorfiaa, lievää maniaa ym.
Aina ollut fyysisesti hyvässä kunnossa, ja nyt 75v edelleen puuhakas ja tekee jatkuvasti jotain, ajelee vesiskootterilla, vetää leukoja, lumilautailee ym.
Tuota menoa elää vielä pitkään.
Fyysinen kunto auttanut varmasti paljon.
Minulla.
Tupakkaa ja olutta.
Olen jo 70v.