Millaisia traumoja teillä on lapsuuden hiusten leikkuuksista?
Kommentit (6)
Ei sitten yhtään mitään, kuten ei omilla lapsillanikaan. Äitini eli lasten mummi on parturi-kampaaja, kuten myös siskoni eli lasten täti. Lasten hiuksia ei ole ikinä leikattu vasten heidän tahtoaan, kuten ei omianikaan, vaan ihan pienestä asti on kuunneltu jokaisen omaa tahtoa. Tyttömme oli viime viikonloppuna mummilassa hoidossa ja hän ihan itse pyysi että mummi leikkaa hiukset, tytöllä ikää 3,5v.
Mulla oli tosi pitkä otsatukka, joka ylsi silmiin asti. Äiti leikkasi silmäripsiä,( mitenhän se edes oli mahdollista?!) ja huomattiin vasta jälkikäteen. Tulos oli epätasainen ja huonosti leikattu otsatukka btw. Ei ollut kivaa:(
Sama kuin ap:lla :( Siitä syystä nyt aikuisena hiukset alaselkään asti.
Mulla oli 10-vuotiaaksi asti pitkät hiukset, joita äiti aina välillä tasoitteli. 10-vuotiaana halusin polkkatukan ja vaadin, että äiti leikkaa mulle sellaisen. No hiukset ponnarille ja naps. Lopputulos oli hieman epätasainen ja äiti varasi mulle ajan ammattikampaajalle jotta polkkaa vähän siistittäisiin. Kampaaja nyrhi hiukseni entistä lyhemmäksi, vaikka ei olis tarvinnut.
Oli varmaan viimeinen kerta, kun äiti suostui leikkaamaan hiuksiani.
Aina kotona leikattu, kun parturissa oli kuulemma niin kallista käydä. Ei se jälki ollut niin ammattimaista kotiparturin jäljiltä, suorat linjat ja pyöristykset oli joskus vaan vähän sinne päin :)
Äitini leikkasi korvaani :D