17v lukiolaispoika. Hyvät neuvot tarpeen!

Jos se suostuu puhumaan,niin koita ensin selvittää,onko sillä joku huoli tai muu tämän takana. Masennus tmv.

Jos on pelkkää laiskuutta,koita ensin pientä lahjontaa, ja sitten kiristystä ja uhkailua. Valitettavasti 17-vuotiaskaan ei vielä välttämättä ymmärrä omaa parastaan.

Raha.

Minä olin samanlainen.Meillä ei tarvinnut vanhempien allekirjoitusta poissaolovihkoon, oma selvitys riitti. Minusta tuli lääkäri, ehkä pojastasikin vielä jotain tulee. 

Nykyään vaan ei voi kauheasti olla lukion tunneilta pois,kun jo lentää kurssilta ulos.

Millaisia numeroita saa? Jätit oleellisimman pois.

Jos taustalla ei ole masennusta tai esim. koulukiusaamista, vaan ennemmin puhdas laiskuus, niin yleensä tuonikäisiin tehoaa parhaiten lahjonta. Tarpeeksi pienet välitavoitteet ja palkinnot niille, jotta homma ei tuntuisi pojasta heti toivottamalta. Laadi myös systeemi sellaiseksi, että yksi pojan moka ei vielä kaada koko hommaa. Muuten pojalla ei ole mitään motivaatiota jatkaa tsemppaamista, jos kerran tulee mokattua.

Jos taas opiskeltavat asiat tuntuvat oikeasti tosi vaikeilta, niin muutama yksityistunti sopivalta opettajalta voisi selventää asiaa. Myös oppimisvaikeudet kannattaa selvittää, jos niistä on pienikin epäilys.

Pidä myös huoli siitä, että poika menee ajoissa nukkamaan. Jos se ei onnistu muuten, niin netti poikki esim. klo 22:30 ja kännykkä yöhoitoon vanhempien haltuun samaan aikaan.

Mitä poika sanoo syyksi? Millä perustelee toimintansa? Sinun pitää kyllä edelleen vaatiakin, ei vain pehmoilla. Itsekurin pitäisi kasvaa, mutta ensin pitää olla kuri ulkoa päin. Onko sitä ollut?

Ei toista voi motivoida, jos ei toinen halua. Mutta voit ilmoittaa, että rahahanata menevät kiinni, jos ei poissaolo ja vässykkätyyli lopu. Nukkumaan mennään ajoissa myös.

Minunkin hysteerisen äidin mielestä oli maailmanloppu olla toisinaan menemättä tunneille. Tiesin itse paremmin, mistä tunneista oli mitään hyötyä. Lukioikäisenä väsytti myös tosi paljon. Opiskelen teknillisessä yliopistossa nyt neljättä vuotta.

Riippuu varmaan lapsesta. Tuota meidän 17-vuotiasta kun ajattelen, niin ei varmasti olisi kiinni lahjonnan puutteesta tai siitä, että vanhempien pitäisi vaatia enemmän.

Nukkuminen on kyllä sellaista, että meinaa mennä liikaa valvomiseksi. Mutta senkin ottaa yleensä takaisin parin päivän sisään, kun väsymys menee "yli". Mutta meillä luultavasti syynä olisi jokin ongelma, jostai ei osaisi puhua. Joten tuossa tilanteessa käytäisi kunnon keskusteluja, että miten menee ja mikä on vinossa. Keskustelut onneksi onnistuvat, kun vain onnistun aloittamaan sen sopivalla hetkellä, kun poika on vastaanottavainen. Ja tietysti pitää onnistua kysymään oikeita kysymyksiä myös.