Vaikea valinta tytön harrastuksessa

Kiitos kaikille kommentoijille. Keskustelut aloitettu ja näyttää siltä että tyttö siirtyy kilpajoukkueeseen. Joukkueen valinnassa vaikuttaa siltä että päädytään alueen kolmanneksi kovimpaan porukkaan, mutta sopivimmilta vaihtoehdolta vaikuttaa nyt ja kiinnostusta on molemmin puolin.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 12:52"]

Kiitos kaikille kommentoijille. Keskustelut aloitettu ja näyttää siltä että tyttö siirtyy kilpajoukkueeseen. Joukkueen valinnassa vaikuttaa siltä että päädytään alueen kolmanneksi kovimpaan porukkaan, mutta sopivimmilta vaihtoehdolta vaikuttaa nyt ja kiinnostusta on molemmin puolin.

[/quote]

Hieman ohis, mutta ihana että on valinnanvaraa :-)

Lukutaito.[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:10"]

Ei sinun siellä treeneissä tarvitse käydä. Ei lapset pidä sitä natsimeininkinä, jos vaaditaan vastuunottamista, siotutumista ja työtä, työtä ja työtä.

[/quote]

KILPAJOUKKUEESEEN. Sieltä pääsee milloin tahansa takaisin harrastajaporukkaan jos tuntuu että vie liikaa aikaa ja on liian rankkaa ja kurinalaista. Sen sijaan päinvastoin ei yleensä onnistu. Tämä riippuu tietysti lajista, mutta suurimmassa osassa lajeista kilparyhmiin valitaan vain nuoria.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 13:04"]

KILPAJOUKKUEESEEN. Sieltä pääsee milloin tahansa takaisin harrastajaporukkaan jos tuntuu että vie liikaa aikaa ja on liian rankkaa ja kurinalaista. Sen sijaan päinvastoin ei yleensä onnistu. Tämä riippuu tietysti lajista, mutta suurimmassa osassa lajeista kilparyhmiin valitaan vain nuoria.

[/quote]

Näin tätä vähän ajattelin. Tosin tiedän kyllä tapauksia, että siirtyminen takaisin harrasteporukkaan on ollut se viimeinen pisara koska peli on surkeaa ja monien motivaatio huono. Kilpaporukkaan kyllä kannattaa nyt mennä, mutta tulipahan mietittyä asiaa vähän tarkemmin.

Keskusteltiin eilen ssitten iirtymisestä kilpajoukkueeseen. Vastaanotto oli erittäin innostunut ja varsin hyvältä kuulosti kaikki. Menin sitten kertomaan asiasta ja sain muuten erittäin erikoista ryöpytystä vähän joka suunnasta. Kahdessa tapauksessa sidoksia oli kahteen kovaan joukkueeseen. Olisi pitänyt tietenkin siirtyä sinne koska valittu joukkue on niin kamala. Lisäksi saatiin ryöpytystä siitä että kilpajoukkueet ovat kamalia,  eivät pidä huolta pelaajista, "ryöstökalastavat", maksavat paljon ja venyttävät sääntöjä. Että ei sitten lopulta oikein hyvä mieli jäänyt.

ap.

Mitä mieltä tyttö itse on? Jos vaikuttaa tavoitteelliselta ja kunnianhimoiselta ja haluaisi vaihtaa, niin sinne vaan kokeilemaan kilpajoukkueeseen.

Vaikea valinta. Kyllä ensin pitäisi kysyä lapsen omaa mielipidettä. Sitten pitäisi miettiä, mihin pyritään. Halutaanko huipulle. Sitten mietinnän alle se, että onko lapsi jo siinä iässä, että kouluun pitäisi alkaa panostaa enemmän ja harrastukselle ei jää aikaa kovin paljoa, mitä kilpajoukkue vaatisi.

Mihin tyttö tähtää, haluaako kilpailla vai viihtyä? Kysy tytöltä itseltään. Kilpailujoukkueessa ei enää olekaan sakin paras ja aikaa menee kilpailuihin ja treeneihin paljon aiempaa enemmän - onko hän ja oletteko te vanhemmat siihen rumbaan valmiita?

Harrasteryhmässä ei kehity samalla lailla, mutta onko sillä väliäkään? Jos lapsesi on vielä pieni (et kerro olennaista tietoa eli ikää), monipuolisuus olisi eduksi eli se, että lapsi ehtii harrastaa muutakin, ja olla ihan vapaasti perheensä ja kavereidensa kanssa. Koulunkäynnillekin pitää jättää tilaa, se vie joka vuosi enemmän ja enemmän aikaa.

Miksi muutama kilpailujoukkue on sellainen, että ei kiitos?

Haluaako tyttö menestyä vai onko sulla vain jotain hampaiden välissä kilpaulujoukkueita vastaan tai ajattelet harrastuksen sitten vievän liikaa rahaa?

Jos mun lapsi olisi taitava jossain harrastuksessa ja tykkäisi siitä, niin mä olisin valmis tekemään melkein mitä vain, että hän saisi sitä jatkaa ammattilaisten kanssa ja edistyisi kentien jopa pitkällekin.

Mitä tyttö ja mitä sin. Haluat? Tuleeko kuljettamista? Mitä se natsimeininki on? Jos on oikeasti hyvät valmentajat, niin sinne vaan, mutta os ei ole. Jos on ammattitaidotonta natsittajaa...niin kannattaakmihin harrastajaporukka tähtää?

Itse katsoin hyvän seuran, johon vesiin lahjakkaan lapsen, joka haluaa itse treenata. On hyviä kilparyhmiä ja huonoja kilparyhmiä ja on huonoja harrastusryhmien ja huonoja kilparyhmiä.

Katso lastasi. Tuleeko silmät palaen treeneistä. Kivaa! Se on tärkeintä. Se vie eteenpäin. Sellaiset jaksaa treenata. Hyvä porukka vaikuttaa. Hyvä valmennus vaikuttaa ryhmään ja kehittymiseen. Kannattaa ehkä kokeilla kisat, jos on se aika nyt?

Niin, ettei tuu stressiä...henkinen ilmapiiri on tosi tärkeä!

Kiitos kaikille vastauksista:

Muutama kilpajoukkue oli ei kiitos - valmentajien (ei hyviä, mutta kunnon natseja) ja saamieni tietojen perusteella (erittäin kilpailullista ja samalla ei niin kovin reilua toimintaa).

Sinällään tyttö kyllä haluaa menestyä ja on kilpailuhenkinen joten sen suhteen varmasti ihan ok ratkaisu kilpajoukkue olisikin. En myöskään usko että ongelmia tulisi sen suhteen että ei olisi paras (on kuitenkin pelannut samoja tyttöjä vastaan ja harjoitellutkin heidän kanssaan, joten tason kyllä tietää ja monessa suhteessa taitaa myös olla parhaita ellei paras tällä alueella, joissakin asioissa taas ei ole. 

Kustannuksen ovat toki oma lukunsa mutta pitää sitten etsiä jostakin rahat. Vaikuttaa siltä että kilpajoukkuetta kannattaa ainakin kokeilla. Nyt mietin lähinnä miten paljon seuran valmennuspäällikön puheisiin kannattaa luottaa. Hän on ollut kuitenkin aktiivinen asiassa ja kiinnostunut saamaan seuraan. Ottajia olisi kyllä taatusti kaikista seuroista.

ap.

Unohtui ikä laittaa. Tyttö on nyt viidennällä. Koulu menee 10 ja 9 linjalla. Liikunta on kaikki kaikessa.

Onko seuralla tarjota extra-treeniä? Eli tyttö jatkaa tuossa joukkueessa, mutta treenaa sen lisäksi enemmän.

Kuulostaa että tosiaan kannattaa mennä sinne kilpajoukkueeseen, kun tyttö on jo tuon ikäinen ja oikeasti motivoitunut itse menestymään. 

Koulun ja vakavan harrastuksen välillä tulee väistämättä jossain vaiheessa tasapainoilua, mutta minusta harrastustakaan ei siinä kannata väheksyä jos oikeasti siihen on lahjoja ja halua. Joillekin onnekkaille harvoille kun siitä harrastuksesta tulee lopulta jopa ammatti. Itsellänikin sukulainen joiden "kovakorvaisesta" pojasta jolle ei koulu tahtonut maistua mutta pallon potkiminen senkin edestä, on tullut ammattifutaaja, joka ensi kaudeksi lähtee ulkomaille pelaamaan :)

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:04"]

Onko seuralla tarjota extra-treeniä? Eli tyttö jatkaa tuossa joukkueessa, mutta treenaa sen lisäksi enemmän.

[/quote]

Ei ole oikeastaan mahdollista jatkaa samalla porukalla kuitenkaan ja taso on todellakin muuta kuin tytön taso. Seura on tähän asti tukenut hyvin kehitystä ja tyttö on pelannut ja harjoitellut poikien kanssa.

Ei sinun siellä treeneissä tarvitse käydä. Ei lapset pidä sitä natsimeininkinä, jos vaaditaan vastuunottamista, siotutumista ja työtä, työtä ja työtä.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:10"]

Ei sinun siellä treeneissä tarvitse käydä. Ei lapset pidä sitä natsimeininkinä, jos vaaditaan vastuunottamista, siotutumista ja työtä, työtä ja työtä.

[/quote]

Ei tuota, mutta jossain porukoissa on kyllä ilmapiiri, joka ei kaikkien psyykelle ole kovin hyväksi. Esim. poikamme kävi futistreeneissä porukassa, jossa valmentaja tuntui käsittelevän 10-vuotiaita kuin olisivat jotain huippujoukkueen pelaajia. Hänellä oli pakkomielle meritokratiasta ja jatkuvasta kilpailusta pelipaikoista. Meidän herkänpuoleiselta pojalta jatkuva toisia vastaan asettaminen vei lopulta innon harrastaa, hän sanoi että haluaa vain pelata, ei aina taistella ja kilpailla jotain toisia vastaan omassa joukkueessa. Vaihto toiseen seuraan onneksi palautti vielä harrastushalun.

Onnistuisiko omassa seurassa esim. pelata vanhemman ikäluokan tai poikien kanssa? Jos tämä järjestely ei onnistu, niin sitten varmaan kannattaa keskustella tytön kanssa siitä seuranvaihdosta. Lähinnä siis siltä kannalta, että tyttö sitten tietää, että vaatimustaso on toisessa seurassa varmasti kovempi ja kilpailu kovempaa. Usein kun näille joukkueensa parhaille tulee sellainen asenne (ei-tietoinen yleensä) ettei treenaamiseen tarvitse niin paljon panostaa kun osaa jo niin hyvin.

Tuntematta lastasi on hankala sanoa, lannistaako kovempi seura ja kilpailullisemmat tavoitteet vai pääseekö lapsi kunnolla toteuttamaan itseään sen treenin ja kilpailun myötä. Mutta joka tapauksessa lapsesta pitää olla sen halun lähtöisin.

Kilpaurheilu on kilpaurheilua. Kun harrastetaan on kyse hyvän mielenurheilusta, jolloin liikutaan siellä omalla mukavuus alueella, jolloin liikunta on kivaa. Kilpaurheilu on omistautumista, jatkuvaa itsensä ylittämistä ja todellista luonnetta vaativaa puuhaa ja sen tavoite on voittaa.