Erosin - tältä tuntuu
Erosta on alle viikko ja pahimmillaan tuntuu, että inhoan miestä. Ainakin hän tuntuu maailman ärsyttävimmältä ihmiseltä juuri nyt. Olen ollut pari kertaa häneen eron jälkeen yhteydessä hoitaakseni yhteisiä asioita, ja nyt viimeisimpään yhteydenottoon hän ei vastaa mitään. Ääliöidiootti.
Eron ensi päivänä ikävöin miestä, kaipasin ja olin fyysisesti ahdistunut. Itkin kertoessani erosta muille. Kroppani kävi ylikierroksilla, sydän hakkasi. Nyt ruumis on rauhoittunut.
Alussa ahdistusta lisäsi se, että ajattelin paljon miehen hyviä puolia ja mietin, oliko ratkaisuni sittenkään hyvä. Sitten kirjoitin ylös miehen paskatemppuja ja huonoja ominaisuuksia sekä repostelin niitä läheiseni kanssa. Minun oli ominaisuudet paperille kirjoitettuani pakko katsoa totuutta silmiin - ERO OLI AINOA VAIHTOEHTO. En olisi voinut elää miehen kanssa, joka on tehnyt minulle niitä asioita - mm. priorisoinut koiriensa hyvinvoinnin minun edelleni, kommentoinut loukkaavasti ulkonäköäni ja suhtautunut suurimpaan osaan asioista kielteisesti, suhteen alussa myös huutanut minulle ilman syytä, käyttäytynyt loppuun asti torjuvasti ja nihkeästi.
Siinäpä erotilitystä. Nyt vähäksi aikaa lakanat viilenemään (tai on ne jo viilenneet hyvän aikaa, en ole halunnut olla miehen kanssa juurikaan tekemisissä viimeiseen kuukauteen) - ja sitten toiveikkaasti kohti uusia seikkailuja :)
Sitä vaan edelleen ihmettelen, miten tyhmä pitää olla: eikö naistaan huonosti kohtelevat miehet ymmärrä huonon kohtelun ja piparinsaannin korrelaatiota?