Oliko sinulla ankara kasvatus?

Ei ollut, vaan rakastava ja välittävä, mutta kuitenkin oli rajat.

Oli. Remmiä perseelle, tukkapöllyjä, nurkassa seisottamista, lätäriä kasvoihin, haukkumista ja nälvimistä. En kokenut hyvänä asiana.

Se riippuu mitä pitää ankarana kasvatuksena. Itse en ehkä koe että minulla oli ANKARA kasvatus, mutta hyvin tiukka kuri. Vanhempia piti kunnioittaa, ei saanut huutaa tai räyhätä. Ovien paiskomisesta tuli saarnaa ja kun vanhemmat puhuivat ei saanut keskeyttää. Jokaisesta eurosta ja markasta mitä vanhemmilta pyysin piti selittää mihin tarvii. En saanut viikkorahaa tai muuta. Kotona oli tietyt säännöt ja niitä oli noudatettava. Koskaan en selkääni saanut, mutta siltikin pelkäsin isääni henkeni kaupalla kun hän suuttui, joten en suututtanut häntä.

Kun kasvoin teini ikään ja meneminen kavereiden kanssa olisi kiinnostanut enemmänkin. Niin en saanut esim. yökyläillä enää kenenkään luona. Kotiin oli tultava yöksi. Kavereiden kesken tehdyille reissuille en päässyt koskaan mukaan. Kotona piti olla vielä 17 vuotiaanakin puoliltaöin viikonloppuisin. Kännykkään oli ehdottomasti vastattava. Tekosyyt ettö akkuloppui tai ei kuullut eivät menneet läpi. Jos kotoa lähti piti ihan osoite antaa missä olin, ja vanhemmat saattoivat jopa käydä tarkistamassa että olin siellä missä olin sanonut olevani. Minut saatettiin jopa puhalluttaa kotiin tullessa ja laukku tutkia.. Mutta kyllä nuori keinot keksi ja saatoin silti juoda oluen tai pari. Joskus sain jopa kännitkin vedettyä, ja yleensä näistä en kiinni jäänyt. Tupakkaakin poltin. En olisi juonut/polttanut yhtään enempää vaikka vapauksia olisi ollut. Saatoin jopa juoda nyt enemmän kapinahengessä. Kaveri porukkani oli kuitenkin ihan fiksua, eikä kenelläkään juuri koskaan mennyt yli. Näistä reissuista on edelleen ihan hyviä muistoja, enkä pidä niitä vieläkään pahoina.

Mutta pakko sanoa että juominen ja muutenkin riekkuminen ulkona repesi aivan käsistä kun muutin kotoa. Kun sai tehdä niinkuin halusi eikä tarvinnut tilittää kenellekkään menemisiään. Sen jättäisin tekemättä jos saisin valita nyt toisin. Joten tiukka kuri teini iässä kostautui yltiöpäisenä käyttäytymisenä kun pääsin irti hihnasta. Uskon että olisin ollut paljon järkevämpi, jos bilettämisestä ei olisi tehty niin hankalaa ja vaarallista asiaa nuorempana.

Mua ei oo kasvatettu ollenkaan. Vanhemmat olleet vaan koko ajan töissä ja humalassa. Ihan hyvä musta silti tuli.