Tuntuu että kaupunki on terveempi kasvuympäristö nuorelle kuin maaseutu..

Väärin.

Ehkä maalla vain rappioillisuus näkyy selvemmin, kun kaikki tuntee kaikki. Valvontaa on myös vähemmän.

No tottakai on. Ei kai sellaisessa sisäsiittoisessa maalaiskylässä tehdäkään mitään muuta kuin itse- ja perhesurmia.

Sopiva kerrostalo ympäristö mitä parhain paikka lapselle oppia elämää sekä tutustua muihin ihmisiin. Kerrotaloympäristö jonka pihapiiristä kuuluu iloisia lasten ääniä, jossa lapset leikkivät eikä siellä vain haahuile jotkut hörhöt. Lapsihan tarvitsee kasvaakseen muita ihmisiä. Se ei tapahdu metsään tuijottamalla.

Maalla on aika usein alhaisempi työttömyys% kuin kaupungissa.

Opetusta keskitetään kaupunkeihin => pitkät koulumatkat => joutuu miettimään tosissaan, jaksaako opiskella

Kaupungissa on tilastollisesti suhteessa enemmän väkivaltarikoksia kuin maalla. Myös huumeet ja mielenterveysongelmat ovat yleisempiä.

Mieti vaikka kotkalaista Murasta, pääkaupunkiseutulaisia Auvista ja Gerdtiä jne. - kaupunki on terve kasvuympäristö?

Maalaiset on välillä kyllä niin pehmeitä!

Nimimerkillä yhden maalaisen nainut, huh.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 23:30"]Sopiva kerrostalo ympäristö mitä parhain paikka lapselle oppia elämää sekä tutustua muihin ihmisiin. Kerrotaloympäristö jonka pihapiiristä kuuluu iloisia lasten ääniä, jossa lapset leikkivät eikä siellä vain haahuile jotkut hörhöt. Lapsihan tarvitsee kasvaakseen muita ihmisiä. Se ei tapahdu metsään tuijottamalla.

[/quote]

Onko tälläisiä ihmisiä olemassa! :D Huomaa kyllä että olet ikäsi asunut jossain betonipunkkerissa... :D

En ole kyllä yhtään samaa mieltä. Meillä oli lapsena hevosia ja ratsastaminen kävi terapiasta. Ainakin mulla. Meillä oli myös lampaita ja niille puhuminen oli mun mielestä paljon helpompaa kuin ihmisille. Maalla ei tarvitse näyttää hyvältä, ei tule niin helposti ulkonäköpaineita kuin esimerkiksi kaupungilla ollessa ja useimmat ovat panostaneet ulkonäköönsä. Saa käydä lenkillä ihan millaisissa vaatteissa vaan tykkää ja puhkua niinkuin raivohullu ilman että kukaan näkisi tai kuulisi. Metsässä ainakin mun lapset tykkäävät leikkiä kun käyvät mummulassa. :)

Mä kannatan kyllä maaseutua. Mutta makunsa kullakin ja onhan se ihan mielipide kysymys mistä tykkää, ja mitä uutisia lukee. Kyllä niitä itsemurhia yms tulee kaupungissakin. Kaupungissa on myös todennäköisempää että nuorien keskuudessa käytetään alkoholia/tupakkaa/nuuskaa tai jopa huumeita.

T. Lapsuuden maalla elänyt ja nykyinen Helsinkiläistynyt. :)

Kaupungeissa kasvaa parhaat massamurhaajat

Olen aina ollut taipuvainen ajattelemaan että maalla on turvallisempaa ja tervehenkisempää. Itse olen aina pk-seudulla asunut, joten omakohtaista kokemusta maalla elämisestä ei todellakaan ole. Varmasti kaupungissa ehkä suhteessa enemmän ongelmia, mutta voiko olla että viime vuosina on tapahtunut muutos huonompaan maaseudun nuorten elinoloissa? Nykyään painotetaan koulutusta. Maalla ehkä koulutustaso alhainen, maatiloja lopetetaan- ei olla enää perheen leivissä jne, turhaudutaan, pienissä porukoissa tyhmyys tiivistyy kun kulttuuri on homogeenisempaa, ehkä suurempi paine sulautua porukkaan. 

Ap

Itse asiassa tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä maaseudulla asuvilla, samoin ansiotaso ja koulutustaso on siellä alhaisempi. Kouluttautuneisuus ja siihen liittyvä älykkyys vaikuttaa mm. siihen, kuinka hyvin ihminen pystyy ratkaisemaan ongelmia, eli kuinka hyviä selviytymiskeinoja ihmisellä on säädellä omaa psyykettä. 

Ei se nyt ihan noin suoraviivaista ole, syrjäytymisvaaraan voi joutua maalla tai kaupungissa. Vilkas ympäristö ei tarkoita, että nuorella on lähellä ihmisiä, jotka välittävät. Kotioloissa voi mättää, voi olla koulukiusaamista (isossa kaupunkikoulussa tai pienessä kyläkoulussa) jne.

Syrjäisimmällä maaseudulla nuoret notkuu ehkä lähimmällä huoltoasemalla tai ihan vaan jossain parkkipaikalla tai kaupan pihalla. Eivät kaikki sitä harrasta maallakaan, mutta aina ei ole muita kokoontumispaikkoja. Kaupungissahan luulisi olevan paikat pullollaan aktiivisia nuorisotaloja ja muita paikkoja: miksi nuoret siellä silti notkuvat juna-asemien läheisyydessä, kauppakeskuksen nurkassa? Ei niilläkään nuorilla kovin hyvin tunnu menevän, ne joilla on kaikki asiat hyvin viettävät aikansa oikeissa harrastuksissa ja perheensä luona.

Haapavesi on kaupunki.

Itse palasin juuri maalta lomalta ja kuulin mökkinaapureilta kuinka heidän 13 vuotiaan lapsen luokkakaverit lähes kaikki polttavat röökiä. Samoin tytöt ovat jo aikamoisia jakorasioita. Tuli mieleen omat teinivuodet maalla... Oma tytär kuunteli järkyttyneenä. Ihmetteli ikätovereiden käytöstä. 

BUHAHHAHAAA :) Asun kaupungissa ulkomailla ja isossa sellaisessa, en koskaan kasvattaisi täällä lapsia. 

Mun kavereista ne, joilla on itsensä tahallaan tai vahingossa tappaneita lapsuudenkavereita, ovat kasvaneet ihan maaseudulla tai pikkupaikkakunnalla.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 23:30"]Sopiva kerrostalo ympäristö mitä parhain paikka lapselle oppia elämää sekä tutustua muihin ihmisiin. Kerrotaloympäristö jonka pihapiiristä kuuluu iloisia lasten ääniä, jossa lapset leikkivät eikä siellä vain haahuile jotkut hörhöt. Lapsihan tarvitsee kasvaakseen muita ihmisiä. Se ei tapahdu metsään tuijottamalla.

[/quote]

Pöh. Ollaan oltu krstalossa ja se eristää ihmisen.

Mutta kas kummaa, maalla on aivan erilaista.

Ihana naapuri tuossa lähellä ja turvallinen piha plus

metsät jonne tehtiin retkiä.

Kaupungissa ei tunneta naapureita.

Minua on aina ihmetyttänyt tässä kaupunki-maaseutu vastakkainasettelussa se että se on aina niin hemmetin mustavalkoista! Ikäänkuin vaihtoehtoina olisi vain Helsingin keskusta ja joku sammunut kylä Kainuun korvessa.

Suomen kunnista ja kaupungeista löytyy kaikenlaisia urbanisoitumisen tasoja laidasta laitaan ja joka makuun. Sekä maaseudulta että kaupungista löytyy virkeitä ja taantuneita alueita.

Olen kotoisin hyvin pieneltä maalaispaikkakunnalta, jossa oikeastaan ainoa työllistäjä ovat harvat jäljellä olevat maatilat ja muutamat palveluammatit. Kaikki kynnelle kykenevät lähtevät heti peruskoulun jälkeen - jopa sitä amista varten. Päihdeongelmat nuorilla ovat huomattavia jo peruskoulussa, ja kirkonkylällä on suuri ja rehottava huumebisnes. Olen kuullut että samoin on käynyt vastaavilla naapuripikkupaikkakunnilla.

Sekä maalla että kaupungissa asuneena ja nuorten kanssa työskennelleenä, voisin kuvitella, että ap:n ajatuksissa on paljon perääkin. Täytyy vaan muistaa, ettei asiat ole niin mustavalkoisia.

Lapsuus maalla kyllä on yleensä onnellinen. Yläkouluiässä voisi kuitenkin olla viisaampi siirtyä kaupunkeihin. Siinä vaiheessa usein maaseudun toimettomuus saa aikaan energian purkamisen hölmöihin asioihin. Ja kun niihin peruskoulun jälkeisiin opintoihin pitäisi joka tapauksessa lähteä muualle, niin sekin onnistuisi 12-vuotiaana perheen kanssa paremmin kuin 15-16 -vuotiaana itsenäisesti