Mä olen anopin lempiminiä
..kolmesta. En tiedä miksi, mutta sen huomasi taas eilen kun olimme yhtä aikaa paikalla, miten mulla jutellaan toisella tavalla kuin muille ja mun lapsetkin, jotka tosin nyt ovat jos isoja, taitaa olla suosikkeja. Mieheni on nuorin poika, mutta en usko sen siitä johtuvan. Lapsia on kuusi ja lempivävy on sieltä keskimmäisen tienoilta, vävy kyllä voittaa minutkin. Olen miniöistä eniten kouluja käynyt, mutta ei anoppi sellaisesta pahemmin mielestäni perusta.
Kommentit (8)
Pitääkö teidän tuostakin kilpailla, voi tsiisus!
Niin minäkin. Mutta olen ainoa miniöistä, joka auttaa häntä ja soittelee, enkä hauku selän takana.
Ei tämä ole kilpailu, vaan koen asian kiusallisena mikä oli tärkein asia, mutta jäi pois. Ap.
Nelonen: kohdallani ei ole kyse tuostakaan. Toinen miniä auttaisi, mutta ei kelpaa ja tyttäret auttavat paljon.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 16:33"]Pitääkö teidän tuostakin kilpailla, voi tsiisus!
[/quote]
Kuka sitä on kilpailuksi sanonut? En pyri pääsemään suosikkiminiäksi. Mulle on aivan sama miten hän minuun asennoituu.
-2
Onneksi olen ainoa miniä (anopilla on yksi kumpaakin sukupuolta) joten ei onneksi ole mitään kilpailua :D on vaan tuo vävy sitten mutta vähän eri asia... :)
Niin minäkin. Jotenkin vain ollaan samanhenkisiä ja ymmärretään hyvin toisiamme.
Valitettavasti anoppi on piakkoin ex-anoppi :(. Toivottavasti tavataan vielä lastenlasten merkeissä.
Minäkin olin anoppini lempiminiä siihen asti kun toinen miniä teki lapset. Sen jälkeen olen jäänyt huomiotta.