Voisitko kuvitella paluuta lankapuhelinaikaan?
En tiedä, mistä tulikin mieleeni, mutta miltä tuntuisi ajatus paluusta lankapuhelinten aikaan? Kotona olisi yksi puhelin, joka olisi visusti paikallaan ja johon vastaisi se perheenjäsen, joka sattuu olemaan lähimpänä. Meillä se olisi todennäköisimmin mies, oli lähimpänä tai ei, koska todennäköisimmin soittajakin tavoittelisi nimenomaan häntä.
Ja jos tässä ajatusleikissä olisi mahdollista (ja miksei olisi, kun itse tämän keksin :-D), niin hankkisin ehdottomasti puhelimeen näytön, josta näkee soittajan numeron, sekä vastaajan. Molemmat minulla oli 90-luvulla, kun lankapuhelinta käytin.
Kuka teillä vastaisi puhelimeen? Jos asut yksin, niin olisiko sinulla puhelin?Miltä kaiken kaikkiaan tuntuisi palata käyttämään lankapuhelinta? Mitä hyvää siitä mahdollisesti seuraisi? Mitä huonoa? (Ei nyt mietitä pankki- ym. palvelujen hoitoa, vain puhelimen käyttöä puheluihin.) Hankkisitko vastaajan ja/tai numeronäytön?
Kommentit (23)
Lankapuhelimella hätäpuheluiden soittaminen on hitaampaa ja kadonneita kavereita vaikeampi löytää. Lapset eivät voineet soittaa ulkoa eikä heitä saanut kiinni (jos saa vieläkään). Puhelimessa ei ollut nettiä, joten ei myöskään mm. karttaa, googlea eikä navigaattoria. Puhelin oli kalliimpi kuin nykyään. Yksityisyyttä ei juuri ollut. Oli aina puhuttava samassa paikassa. Ukkosella ei voinut puhua puhelimessa, koska salama saattoi iskeä luurin kautta.
Hyvää, että lapset eivät touhuilleet puhelimessa jacnetissä valvomatta ja puhelin ei kuluttanut niin paljon aikaa. Peruslankapuhelin toimi ilman sähköä.
Ei lankapuhelinaika ollut hankalaa, päin vastoin oli hienoa kun oli kotona oikea puhelin. Ihan loppuvaiheessa hankittiin mökillekin, jotta sieltä voi soittaa. Mutta puhelin sijoitettiin sivurakennukseen josta soitto ei kuulu eikä numeroa annettu juuri kellekään, koska soitot olisivat häirinneet lomailua. Olimme mökillä koko koulujen kesäloman, osittain mummin ja osittain vanhempien kanssa. Ennen puhelimen hankkimista käytiin soittamassa puhelinkopista kolmen kilometrin päässä, jonne käveltiin. (Hätäpuhelut olisi voinut soittaa naapurin puhelimesta.) Teininä kävelin usein iltaisin puhelinkopille ja puhuin siellä pari tuntia, koska silloin oli voimassa tarjous jossa iltaviiden jälkeen sai puhua yhdellä markalla per puhelu, ja puhelun kestoa ei ollut rajoitettu. Harmitti, jos joku toinen tuli kopille kun puhelu kesken, koska silloin joutui maksamaan toisen markan.
Voin, mun nuoruudessa ei ollut nykykännyköitä.
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Vierailija kirjoitti:
Vaihtaisin - ei ongelmaa missään!
Oikeasti? Kun itse mietin esimerkiksi tätä kesää, niin meitä ei olisi edes tavoittanut pitkiin aikoihin; pisin tekemämme kesäreissu on ollut toista viikkoa pitkä ja sen lisäksi olemme tehneet muutaman 2-5 päivän reissun. Kyllä minulla vähän mieltä painaisi, että mitä jos jollekin läheiselle poissaollessamme sattuu jotain eikä meitä tavoita. Tosi epätodennäköistähän se on, mutta kyllä kännykkä tuo turvaa. Ja helpottaa elämää. Ei tarvitse puolisonkaan kanssa etukäteen sopia, missä ja milloin tavataan, kun lähdemme hoitamaan omia asioitamme vaan sitten, kun ostokset on tehty tms, soitetaan ja sovitaan miten edetään, tavataanko jossain vai onko toisella vielä asiat kesken.
Vierailija kirjoitti:
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Nyt oli kyllä kyse puhelimella soittamisesta, ei näytön tuijotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Nyt oli kyllä kyse puhelimella soittamisesta, ei näytön tuijotuksesta.
Jos ei olisi älypuhelimia, mitä näyttöä silloin voisi tuijottaa?
Lankapuhelinaikaan luettiin silloin tällöin radiossa tiedotteita tähän tyyliin: "Markku Virtanen Seinäjoelta, matkalla jossain Itä-Suomessa. Sinua pyydetään ottamaan yhteyttä kotiväkeesi mahdollisimman pian."
En kaipaa noita aikoja takaisin. Mutta tauko älylaitteista tekisi silti hyvää.
Se oli kallista lystiä ja monopolihomma, ei kiitos. Aikoinaan puhelimenkin sai ostaa vain puhelinlaitokselta kalliilla hinnalla. Ja ärsyttäisi, jos joku hölisisi vieressä, kun itse keskittyisi television katseluun, lukemiseen tai muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Nyt oli kyllä kyse puhelimella soittamisesta, ei näytön tuijotuksesta.
Jos ei olisi älypuhelimia, mitä näyttöä silloin voisi tuijottaa?
Huoh. Toivoin, että keskityttäisiin siihen, miten elämä muuttuisi, kun ihmiselle voisi soittaa vain lankapuhelimeen. Kun pitäisi "sopia tapaamiset Stockan kellon alle" eli miten se muuttaisi ajankäyttöä, tapaamisia, puhelimeen vastaamista jne.
Minulle ihan jo se, että puhelimessa puhuessa pitäisi olla paikallaan, olisi tylsää. Kännykkään puhuessa voin samalla ulkoiluttaa koiraa, tehdä pieniä kotihommia, siirtyä paikasta toisen.
Vierailija kirjoitti:
Lankapuhelinaikaan luettiin silloin tällöin radiossa tiedotteita tähän tyyliin: "Markku Virtanen Seinäjoelta, matkalla jossain Itä-Suomessa. Sinua pyydetään ottamaan yhteyttä kotiväkeesi mahdollisimman pian."
En kaipaa noita aikoja takaisin. Mutta tauko älylaitteista tekisi silti hyvää.
Muistan nuo myös. Ja kun radiossa oli vain kaksi (?) kanavaa, niin etenkin iäkkäät ihmiset todennäköisesti saivat viestin, koska radiota kuunneltiin paljon. Mutta ihan pienessä asiassa tuollaista viestiä ei radioon varmasti laitettu eli useimmissa tapauksissa oli tiedossa varmaan vakavia ja surullisiakin uutisia.
En pidä puhelinta mukana kuin töissä ja pitkillä matkoilla.
Minä olekin aina ihmetellyt, kuinka paljon ihmiset vihaavatkin lapsiaan ja koiriaan, kun kaikki huomio kohdistuu siihen kännykkään oman lapsen tai koiran sijasta.
Olisi niin täydellistä, vielä puhelin ilman vastaajaa niin voisi rauhassa ignoorata puhelut selittelemättä
Ehdottomasti voisin ja oikein toivon tuota.
Loppuisi se ihmisten jatkuva näytön tuijottaminen ja mikä vielä parempaa. Kukaan ei olettaisi että suunnilleen kaikki muut ihmiset ovat aina valmiina ja saavutettavissa milloin soittaja näin haluaa. Vaan itse vaisi olla puhelimen ääressä silloin kun siltä tuntuu.
Lisäksi tietokoneilla voisi hoitaa ATK-asiat, niin oleellista hyötyä ei kännyköistä jäisi.
Ai että - joko lankapuhelin tai matkapuhelimesta ns, karvalakkimalli. Siis sellainen jolla voi soittaa ja laittaa tekstiviestejä. Elämä olisi paaaaaljon rauhallisempaa kun ei olisi pakkoa käyttää älypuhelinta. Vaihtaisin siis karvalakkimalliin ellei esim. työpaikalla vaadittaisia olemista WhatsAppissa. No ehkä vielä jonain päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Nyt oli kyllä kyse puhelimella soittamisesta, ei näytön tuijotuksesta.
Jos ei olisi älypuhelimia, mitä näyttöä silloin voisi tuijottaa?
Esim. Minitel.
Maailmassa on varmaan paljon asioita jotka on jäänyt unholaan.
Vierailija kirjoitti:
Oisko vähän hienoa! Loppuisi se jatkuva näytön tuijotus ihmisiltä!
Minuakin joskus ihmetyttää että miksi niitä puheluita ja nettiin liittyviä asiota ei haluta hoitaa rauhassa kotona ja vaan kännykän räplääminen jatkuu yhtä lailla kun astutaan ulko-ovesta ulos. Siis täysin riippumatta siitä käveleekö, pyöräileekö vai autoileeko kyseinen henkilö, niin älypuhelimen takia ollaan valmita uhraamaan toisen käsi kantotelineeksi ja tuijotetaan sitä pientä näyttöä.
Jotenkin ihmiset laiskistuvat kun he eivät enää viitsi omaksua tietoja kunnolla vaan turvautuvat turhankin helposti tavallisessa kahvilakeskustelussa Googleen ja Wikipediaan. Ei normaalisssa jutustelussa ole kyse mistään Trivial Pursuit pelistä vaan pitäisihän sitä jutunjuurta löytyä suoraan sieltä aivojen omalta kovalevyltä.
Minulla on kotona pari tietokonetta, jolloin hoidan hupiin ja hyötyyn liittyvät asiat netissä. Samoin kaikissa työpaikoissa ja oppilaitoksissa on ollut "firman" puolesta tietokoneet. Puhelimeksi minulle on rittänyt todellinen peruskännykkä, jolla voi soittaa puheluita ja lähettää tekstiviestejä, mutta nettiin sillä ei pääse eikä siinä ole edes kameraa. Minulla on kyllä erikseen digikamera.
Minulla olikin vain lankapuhelin käytössä vielä joskus toistakymmentä vuotta sitten, mutta perusmaksut jo kävivät niin kalliiksi että oli pakko luopua.
En juuri koskaan pidä kännykkää mukana, joten vähän samaan tyyliin elelen edelleen, minut tavoittaa kun olen kotona sisällä.
Vaihtaisin - ei ongelmaa missään!