Seksitön avioliitto

Mies on maailman epäseksuaalisin ihminen, käytännössä. Porno sopii hänelle ja runkkaus. Avioseksi hänelle on kerran kolmessa kuukaudessa suoritettu "suihinotto, sisään-ulos" -systeemi. Ymmärrän häntä kyllä, koska en ole pornoelokuvakunnossa itse. Koen olevani kelvoton ja ruma, koska mies ei kerta kaikkiaan halua minua. Meillä on lapsi, jonka takia olen tätä sietänyt jo 14 vuotta. En halua tuhota murrosikäisen elämää avioerolla.

Oma elämäni menee ohi. Vuodet kuluvat, enkä saa koskaan kokea tyydyttävää seksielämää. Olen tyytyväinen kaveruuteen, joka liitossamme on. Välillä vain itkettää se, että taidan kuolla ilman kokemusta antoisasta seksielämästä. Seksi ei ole maailman tärkein asia, mutta silti valitan. Jos meillä ei olisi lasta, eroaisin heti. Nyt en tahdo enkä voi.

Olen myös katkera siitä, että minut mies on opastanut ottamaan suihin plus kikkailemaan muilla tavoin. Onko hän tosiaan niin tyhmä, että ajattelee tän olevan yksisuuntainen katu? Kun olisi minullakin tarpeita. Ok, en ole missivartaloinen. Muttei ole mieskään Brad Pitt. Jos minä pystyn imeskelemään hänen heppiään, ei luulisi olevan mahdotonta saada esim. kerran kymmenessä vuodessa jotain esileikkiä vastineeksi. En tiedä. Olen vihainen ja masentunut.

Mitä mieltä olette? Olenko hölmö asettaessani lapsen hyvinvoinnin oman seksuaalisten tarpeideni edelle? Voiko kaveruus korvata seksin avioliitossa? Mitä vittua mä teen? Olen hermoromahduksen partaalla. Kohta olen mummoikäinen enkä ole kokenut kertaakaan orgasmia muutoin kuin unissani. Näiltä osin elämäni on mennyt multa täysin ohi.