Nuoret, asukaa vanhempienne luona mahdollisimman kauan.

Vanhemmillani ei ole rahaa

No ei todellakaan kun mutsi on muakin persaukisempi.

Ihanaa on ollut, kun on saanut elää itsenäisesti omilla rahoillaan 16vuotiaasta lähtien ja kokenut kuinka pienellä rahalla sitä selviää, oppii rahankäyttöä ja säästäväisyyttä ym. Ja ymmärtää miksi käydä töissä! Otin 24vuotiaana lainan omakotitaloon mieheni kanssa ilman mitään takaajia.

Asuin vanhemmillani 23-vuotiaaksi asti. Pystyin käymään ulkomailla, juhlimaan, ostamaan kaikenlaista... laskematta senttejä.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:56"]Ihanaa on ollut, kun on saanut elää itsenäisesti omilla rahoillaan 16vuotiaasta lähtien ja kokenut kuinka pienellä rahalla sitä selviää, oppii rahankäyttöä ja säästäväisyyttä ym. Ja ymmärtää miksi käydä töissä! Otin 24vuotiaana lainan omakotitaloon mieheni kanssa ilman mitään takaajia.

[/quote] olen asunut 20-22 exän kanssa , siinä välissä vanhemmilla,23 v ottanut kans asuntolainan miehen kaA puoliksi, että kiitos vanhemmille kun sain aina palsta takaisin kun meni huonosti .

Palata , enkä näe siinä mitään pahaa. Omista lapsista en todellakaan halua päästä eroon niiden täytettyä 18 v, jos tulee tarvetta niin saa asua kotona!

Kotona olla saa mutta ei jouten. 

No ei mun vanhemmilla ollut rahaa, 3h+k asunnossa asui minun lisäkseni kaksi pikkusiskoa ja vanhempani. Ruuan kyllä maksoivat ja pesuaineet yms. Mutta kaiken muun maksoin itse sen jälkeen kun aloin opisekella ja sain asumistukea ja opintolainan. Siis kaikki koulukirjat yms. sekä bussikortin, vaatteet,meikityms.

Muutin pois pari kuukautta 18v. Synttäreideni jälkeen. Sain asunnon parin kilsan päästä koulusta joten säästin bussikortti rahat.

Vanhemmillaan asuvat parikymppiset eivät ota vastuuta elämästään ja omista asioistaan. Raha-asioista ei ole mitään hajua, kun vanhemmat hoitavat ja maksavat kaiken. Ihmettelevät sitten 30-vuotiaana, että eikö se ruoka olekaan ilmaista?

Voit uuden ketjun tehtailun sijaan nostaa samaa aloitustasi:

http://www.vauva.fi/keskustelu/4223931/ketju/nuoret_asukaa_vanhempienne_luona_23_24_vuotiaaksi

Olen 22v ja asun kotona. Käyn töissä ja maksan itse lähes kaiken, paitsi en maksa vuokraa tms asumisesta niin säästyy ne rahat. Muutan ehkä ensi vuoden puolella kun poikaystävä saa koulunsa loppuun ja armeijan...

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:08"]

Vanhemmillaan asuvat parikymppiset eivät ota vastuuta elämästään ja omista asioistaan. Raha-asioista ei ole mitään hajua, kun vanhemmat hoitavat ja maksavat kaiken. Ihmettelevät sitten 30-vuotiaana, että eikö se ruoka olekaan ilmaista?

[/quote]

Minulle opetettiin aina vastuullista rahankäyttöä, asia painottui etenkin parikymppisenä. Kotona asuessa ei ollut tarvetta elää kädestä suuhun. Sen takia piti kunnolla olla perillä säästämisestä, eikä kyse ollut vain rahan makuuttamisesta tilillä.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:08"]

Vanhemmillaan asuvat parikymppiset eivät ota vastuuta elämästään ja omista asioistaan. Raha-asioista ei ole mitään hajua, kun vanhemmat hoitavat ja maksavat kaiken. Ihmettelevät sitten 30-vuotiaana, että eikö se ruoka olekaan ilmaista?

[/quote]

Minulle opetettiin aina vastuullista rahankäyttöä, asia painottui etenkin parikymppisenä. Kotona asuessa ei ollut tarvetta elää kädestä suuhun. Sen takia piti kunnolla olla perillä säästämisestä, eikä kyse ollut vain rahan makuuttamisesta tilillä.

[/quote]

Lisäksi kävin töissä, mutta pidin sitä niin itsestäänselvänä, että en ajatellut mainita.

kiitos manipuloivan, huoltajastani sairaalloisen mustasukkaisen äitipuolen, muutin 17-vuotiaana pois kotoa ja sitä päätöstä en ole katunut. Ovat edelleen yhdessä ja nykyään voin sanoa vastaankin kun ei asuta saman katon alla. Huoltajani kanssa olisin mieluusti asunut kaksin, tai edes normaalin äitipuolen kanssa.

Mun lapset on 21v ja 23v. He asuvat vanhempien omistamissa asunnoissa ja nauttivat kohtalaista kuukausirahaa. Voivat siis opiskella vailla rahahuolia.

Minusta on ihan hyvä, että muuttivat pois kotoa.