Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit jos puoliso pettäisi ja jättäisi?
11.07.2021 |
Täälläkin näitä juttuja on (provoja tai ei, mutta kyllähän näitä irl tapahtuu), jossa mies aloittaa suhteen ja sitten lennosta vaihtaa naista ja perhettä.
Minä ainakaan en olisi varmasti mikään helppo ex enkä lastenkaan vuoksi varmaan antaisi mitään helppoa eroa. Varmaan vaatisin että lapset jää kotiin ja vanhemmat vuoroviikoin vaihtuu. Omaisuudesta tulisi hemmetinmoinen sota. Ja elatusmaksuista, minä tienaan selvästi enemmän enkä suostuisi kustantamaan ex-miehelle mitään ylimääräistä.
Tai sitten lamaantuisin niin etten pystyisi edes tappelemaan.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kusipäistä olisi tehdä erosta varta vasten vaikea, kun lapsiakin mukana.
'
Pettäjä jättäkööt temppunsa tekemättä.
Ei kaatunutta maitoa enää takaisin mukiin saa. Ja lapsia on turha rankaista isänsä/äitinsä tekojen takia.
Sitähän se pettäjä voi miettiä, että mikä moka tulikaan tehtyä. Kyllä kaikki on ja vain ainoastaan pettäjän syytä. Ei asiaa saa taputeltua miksikään muuksi. Pettäjä jo rankaisi lapsia, kun meni rikkomaan perheen.
Kyllä sen saa taputeltua lapsille inhimillisemmäksi. Jos rupeat rettelöimään, se on sama kuin heittäisit suolaa lasten haavoihin sen sijaan, että yrittäisit paikata niitä. Se kun ei ole millään tasolla lasten vika, että heillä on pettäjä isänä tai äitinä. Pettäjät ovat niin itsekkäitä, että korkeintaan nauttivat siitä, jos exän yrittää jotain kostotoimia. Sillähän vain todistuu se, mitä pettäjä tahtoi eli exän kipu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttaisin pienempään kotiin. Huolehtisin, että puoliksi omistamamme autonromu jää mulle. Jaettais omaisuus ja muutaman tonnin yhteiset velat. Avioehto on ja mökki on minun niin hätätapauksessa voisin muuttaa vaikka sinne hetkeksi
Pakkaisin miehen kamat ja käskisin hakemaan sillä välin, kun lapset ovat koulussa ja minä töissä. Minä omistan talomme, joten jäisimme lasten kanssa sinne. Lapset saisivat tietysti tavata isäänsä, mutta minulle hän olisi vain henkilö, jonka kanssa ollaan yhteydessä pelkästään lasten asioissa. Vähän samaan tyyliin kuin lasten opettaja tms. Ei mitään yhteydenpitoa ellei asia koske lapsia.
Hommaisin asunnon, läheltä työpaikkaa. Ja toivoisin tapaavani erään miehen, joka oli vapaa vielä viimeksi, kun nähtiin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Kyllä mä yhdessä vaiheessa sanoin miehelle, että yrittää edes pysyä ruodussa, kun mä en ole mikään helppo erottava. Mies oli samaa mieltä. ;)
Meillä on nyt lapset nuoria aikuisia, ettei tuota viikko-viikko systeemiä tulis. Sitäkin olisin ollut vastaan. Ei ole lapsen kannalta paras vaihtoehto. Sadismia lähinnä.
Mä luulen, että näillä ikälisillä voisi saada suht seesteisen eron aikaiseksi. Ihan vaan keskustelemallakin, ettei tarvis ketään loukata pettämiskuvioilla.
Lapseni on bonusvanhempi, heillä lapsi itse halusi kouluikäisenä olla viikko viikko. Asuvat samassa kaupungissa ja lapsi on hyvin kiintynyt lapseeni, eli bonusvanhempaansa. Kaiken haluaa nyt aikuisenakin tehdä bonusvanhempansa kanssa. On siis tyttö ja lapseni on hänen ”bonus”äiti. Tyttäreni ei ollut eroon millään tavalla syyllinen, tutustui mieheensä vastata kun tämä oli jo eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kusipäistä olisi tehdä erosta varta vasten vaikea, kun lapsiakin mukana.
'
Pettäjä jättäkööt temppunsa tekemättä.
Ei kaatunutta maitoa enää takaisin mukiin saa. Ja lapsia on turha rankaista isänsä/äitinsä tekojen takia.
Sitähän se pettäjä voi miettiä, että mikä moka tulikaan tehtyä. Kyllä kaikki on ja vain ainoastaan pettäjän syytä. Ei asiaa saa taputeltua miksikään muuksi. Pettäjä jo rankaisi lapsia, kun meni rikkomaan perheen.
Kusipää vaikeuttaa lasten elämää entisestään. Se kusipää olet sinä, jos alennut pettäjääkin alemmalle tasolle ja satutat lapsia vain siksi, että puolisosi satutti sinua. Se kun ei sitä pettäjää useinkaan hetkauta mihinkään suuntaan, vaikka eksä ryhtyisi minkälaisiin kostotoimiin. Ainoat kärsijät ovat tilanteeseen täysin syyttömät lapset, joiden elämästä teet vielä vaikeampaa kostotoimillasi.
Samaa mieltä! On alhaista käyttää lapsia koston välineenä. Ero on lapsille iso kriisi jo muutenkin.
No, jatkaisin elämää. Etsisin vuokrakämpän ja koittaisin saada omaisuuden jaettua. Yrittäisin parhaani mukaan tukea lapsen isä-suhdetta (voisi olla vaikeaa mutta lapsen takia pystyy ihmeellisiin juttuihin). Parastahan se kaikille olisi että asiat lutviutuisivat mahdollisimman helposti.
Uutta miestä en vaivoikseni enää ottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on avioehto eikä enää pieniä lapsia niin jakaisin jaettavan omaisuuden, keräisin kimpsuni ja kampsuni ja lähtisin uuteen elämään. Taloudellisesti pärjäisin kyllä omillanikin enkä tarvitse miestä arjesta suoriutumiseen mutta kyllähän se kirpaisisi
Olisihan se paha shokki, ja en tiedä kuinka helposti siitä selviäisin. Ehkä omaisuuden jako hieman lohduttaisi, ja jatkaisin elämääni jokseenkin huoletonna. Entistä puolisoani en haluaisi enää ikinä nähdä, enkä tietää hänestä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä siinä sen kummempaa kun jaettais omaisuus puoliksi, mun puolesta se voidaan tehdä mahdollisimman sovussa niin on nopeammin ohi. Sitten muuttaisin varmaan ensin vuokralle johonkin, ehkä voitais lasten kanssa miettiä lähdetäänkö johonkin muualle vai jäädäänkö samaan kaupunkiin. Sitten eläisin mukavaa sinkkuelämää, joka jäi nuorena elämättä.
Mutta kyllä varmasti pari kyyneltäkin ensin tirahtaisi, sen jälkeen alkaisin keskittymään positiivisiin asioihin niinkuin tapaan tehdä aina ongelmien ja haasteiden ilmaantuessa.
En toivoisi eroa mutta ei siihen toisaalta maailmakaan loppuisi, alkaisi vaan erilainen elämä.
Nyt olisin viisaampi kuin kymmenen vuotta sitten. Vastasyntynyt lapsi vaan pettäjämiehen mukaan sinne kakkosen kämpille. Siellähän on kamiina ja leveät ikkunalaudat kivitalossa vuodelta 1910 tai jotain. Lapselle laittaisin äityispakkauksen mukaan. Reipas nelikiloinen kantaisi äityispakkausomaisuuden vaikka kainalossa. Itselle mukaan patja, säkkituoli, lautanen, lusikka, haarukka, veitsi ja vaihtovaatteet. Asunto myyntiin. Omaisuus myös aurinkopaneelit ja lapsen Emmaljunga- vaunut myyntiin tori.fi. Kaikki pääsisivät elämään sitten sitä kaikille parempaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkoin elämääni. Kävin töissä ja suoritin iltaoppikoulun loppuun, kirjoitin ylioppilaaksi ja pääsin opiskelemaan toiveammattiini.
Tuohon aikaan avioeron saaminen oli hankalampaa kuin nykyään. En suostunut syyttämään miestä uskottomuudesta, että hän saisi avioeron nopeammin. Uusi naisystävä oli uskovaisesta perheestä ja seurustelu naimisissa olevan miehen kanssa oli kova paikka sekä hänelle että suvulle. Heidän avioliittonsa kariutui aika nopeasti, ehtivät kuitenkin saada kaksi lasta.
Etukäteen ei voi tietää. Osa on yllättäem onnellistunut, osa seonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin järkyttynyt ja pahoillani. Aloittaisin terapian. Tuttu juristi saisi hoitaa osituksen, meillä on avioehto. Hankkisin oman pienemmän asunnon ja ilmoittautuisin joogaretriittiin Kreikkaan.
Odottaisin että mies tajuaisi muuttaa ulos, mutta jos ei tajua, niin lähtisin lapsen kanssa ja hakisin yksinhuoltajuuden tapaamisoikeudella. Vauva on liian pieni mihinkään vuoroviikkosysteemeihin, eikä alle 3-vuotiasta voi antaa edes viikonlopuksi yöksi isälle, jota ei muutenkaan kiinnosta ja joka on kasvatusasioista ja säästämisestä niin eri mieltä, että siksi ei voi huoltajuutta jakaa, ettei isä käytä lapsen rahoja.
Ja itse pettämiseen, melkein olisin helpottunut, koska sitten olisi viimein "pätevä" syy erota sen sijaan, että mietin eroa päivittäin siihen kuitenkaan kykenemättä. Ja ei, ei ole mitään pettämisdraamaa, mies ei vaan hoida lasta vaan pelaa kaikki päivät, eli ei tule koskaan pettämään, kun ei koskaan astu kotoa mihinkään ulos ja jos alkaakin käydä jossain, tietää, että ei tarvitse enää jahkailla sen eron kanssa.
Itkisin ja olisin järkyttynyt. Muuttaisin itse pois, koska en halua omakotitaloon yksin ja/tai lasten kanssa jäädä. En usko että haluaisin ostaa tai vuokrata yhteistä vuoroviikkoasuntoa mieheni kanssa, jotta lapset voisivat pitää kotinsa ja välttää kodinvaihtoa. Lähipiirissä on kaksi tällaista kuviota, ja vaikka ainakin päällisin puolin näyttää toimivan, en usko että itse tuohon pystyisin varsinkaan jos taustalla olisi miehen pettäminen. Ajatuskin siitä että nukkuisin samassa sängyssä miehen ja miehen uuden kanssa… Yyh…
Jos mies kerran olisi aloitteellinen, niin olettaisin että hänellä on asumissuunnitelma valmiina. Todennäköisesti ostaisi minun osuuteni talosta. Itse muuttaisin lähistölle todnäk kolmioon, jotta lapsilla lyhyt matka luokseni eikä tulisi koulun ja harrastusten kanssa säätöä. Meillä on avioehto, joten uskon, että laittaisin juristin hommiin.
Kusipää vaikeuttaa lasten elämää entisestään. Se kusipää olet sinä, jos alennut pettäjääkin alemmalle tasolle ja satutat lapsia vain siksi, että puolisosi satutti sinua. Se kun ei sitä pettäjää useinkaan hetkauta mihinkään suuntaan, vaikka eksä ryhtyisi minkälaisiin kostotoimiin. Ainoat kärsijät ovat tilanteeseen täysin syyttömät lapset, joiden elämästä teet vielä vaikeampaa kostotoimillasi.