G: Nautitko Suomessa asumisesta?

Eipä tuohon ole paljon lisäämistä.

rauhallinen meininki, puhdasta luontoa ympärillä, yhteiskunnallisesti vakaat ja turvalliset olot, hyvinvointi on (toistaiseksi) tasaisesti jakautunut. Ei mitään valittamista. On niitä lämpimiäkin kesiä ja päiviä ollut ja tulee aina olemaan.

vihaan lunta, loskaa ja pakkasta. Ja sitä että pimeyttä kestää melkein 20 tuntia päivästä.

mutta niitä kateellisia ja ahdasmielisiä ihmisiä ei

Sen verran olen maailmaa nähnyt ja ulkomailla asunut, että tiedän haluavani kasvattaa lapseni täällä. Suomi on kuitenkin vielä melkoinen lintukoto, vaikka parannettavaakin toki olisi. Täällä on mun rakkaat ihmiset, turvallinen koti, rauhaa, vapautta ja elanto. Mulle ne ovat paljon isompia asioita, kuin kaamos ja kylmät kesät. Nämä viimeksi mainitut ovat vain asenne- ja varustelukysymys.

Rakastan Suomen ilmastoa, etenkin syksyllä ja talvella, mutta kesäkin menettelee. Keväästä en erityisesti pidä. Ihmisetkin on just sopivan etäisiä.

Jos ei olisi miestä joka haluaa asua täällä tai lapsia hänen kanssaaan, niin asuisin jo muualla.

Vaikka joku sanookin, että ilmasto on pikkuseikka niin se vaikuttaa kuitenkin hyvin kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Minä inhoan Suomen säätä syyskuusta aina huhtikuuhun asti. Ainoastaan neljä kuukautta kahdestatoista on kivoja kuukausia. Inhoan talvea, sitä pimeyttä, loskaa, märkää, räntää. Täällä Etelä-Suomessa ei edes ole kunnon talvia, että pääsisi pulkkamäkeen tai hiihtämään. Minä nautin kesästä, siitä, että saa pukeutua kevyesti kesävaatteisiin, kävellä sandaaleilla, istua puistonpenkille ilman, että perse jäätyy, käydä uimassa, istua katujen varsilla kahviloissa jne. Tämä kaikki on sula mahdottomuus suuren osan vuodesta Suomessa. Lisäksi olen siinäkin mielessä kesäihminen, että harrastukseni ovat kesäisiä, uinti ja rantaelämä, pyöräily, rullaluistelu, lenkkeily. Ei näitä oikein lenkkeilyä lukuun ottamatta harrastaa talvella. Ja lenkkeilen mieluummin lämpimässä kuin talvipakkasilla. Inhoan myös sitä pimeyttä, se masentaa ja myös pelottaa.



Haaveilen muutosta Etelä-Eurooppaan tai Floridaan ym. vastaavaan paikkaan, sellaiseen, jossa olisi suuren osan vuodesta kesäistä ja talvi rajoittuisi pieneen hetkeen. Suomessa myös kesät ovat epävarmoja, ei voi tietää pääseekö rannalle vai ei.



Suomessa on monet asiat hyvin (mm. koulut), mutta en viihdy täällä enkä voi kuvitella asuvani täällä loppuelämääni. Euroopassa toimii myös koulut ja ilmaston takia aion muuttaa ulkomaille, uskon olevani onnellisempi lämpimässä ja ainahan voi palata jos ei viihdykään.

ilmaston kylmyyden ja vuodenaikojen pimeyden lisäksi vaivaa henkisen ilmapiiriin kylmyys, itsekkyys, välinpitämättömyys.



Olen asunut kahteen otteeseen ulkomailla (eri maissa). Jotenkin ilmastoa vielä kestäisi, jos ihmiset olisivat lämpimiä, välittäviä ...humaaneja. Mietinnässä on, lähdenkö vielä loppujen lopuksi johonkin. En välttämättä minnekkään tropiikkiin, mutta maahan, jossa yhteiskunta ja poliittiset päätöksentekijät arvostavat muutakin kuin talouden hyvinvointia. Ihmisen hyvinvointia.

Viime talvi tosin oli ihan kamala, toivottavasti ei ihan sellaiseksi mene pysyvästi. Tai sitten pitää muuttaa pohjoisemmaksi.

olen asunut kolmessa eri maassa yhteensä viiden vuoden ajan. Ja kyllä Suomessa on kaikista puutteista huolimatta hyvä asua.



No, tuo sää...

rakastan neljää vuodenaikaa. Odotan jo syksyä, ensi lunta, kipakoita pakkasia, sitten taas auringonvaloa ja kesää.



Ihanan lämmin ja vähä sateinen kesä ollut

Jos tulisi edes kunnon talvi niin tätä kestäisi paremmin. Siis oikeesti jos talvi on kylmä niin on enemmän tekemistä: voi hiihtää, lasketella ja luistella. Jos ei ole lunta, ei voi ulkona tehdä mitään:(. Ainakaan maalla! On niin pimeää ja loskaista!!!



Suoraan sanottuna Suomen kesäkin on useimmiten ihan p***a!! Sataa, on kylmä viima jne. Harvemmin on sellaisia ihania lämpimiä kesäpäiviä että pärjää vähillä vaatteilla.



Kyllä tämä sää vaikuttaa mielialaa, ihan selvästi.

Komppaan ykköstä tuossa kelvottomassa säässä, täällä on ihan siedettävää jos on +20 tai yli ja aurinko paistaa. Montako sellaista päivää on tänävuonna ollut? 10? Eli vuodessa on 355 päivää jolloin haluaisin olla ihan missä tahansa muualla (ei Bergenissä, siellä sataa vielä useammin kuin Suomessa).



Kun tähän lisää vielä pieni- ja keskituloisten perheiden ahdingon, kovan verotuksen, maailman kalleimman hintatason yms niin ei ole muita syitä olla täällä kuin isovanhemmat ja lapset. Vaikka meidän elintasomme onkin suht kohdallaan: on talo, hyvät työpaikat ja toistaiseksi varaa jopa fileeseen kerran vuodessa niin kokonaisuus vaan tökkii.



Ja kakkonen mainitsi puhtaan luonnon: tulimme kesälomalta kristallin kirkkaan hiekkapohjaisen meren ääreltä tänne savenvihreän-harmaa-ruskean meren ja järvien äärelle - ei tee mieli edes uimaan täällä enää! Vesistöt on kauttaaltaan pilaantuneet (kiitos teollisuuden ja maatalouden), metsät vielä ok mutta niitä löytyy muualtakin.

Politiikka on yhtä pullamössökerhon poikien selittelyä suuntaan ja toiseen, ihmiset ovat käytöstapojen puutteessa eläviä ääliöitä (kaikki sotketaan, kaduille kustaan kilpaa, juodaan vaikka henki menisi seuraavasta tuopista, tullaan kipeinä työpaikalle ym.) ja kaikki on jotenkin surkeaa. :( Palvelukulttuuri nolla, kaikki liian kallista ja valtio työntää rahaa sinne, missä sitä ei tarvittaisi.